Nyt tarvitaan talouden ja uskonnon vuoropuhelua
Emerituspiispa, uskonnon ja talouselämän suhteita paljon pohtinut Mikko Heikka sanoo arvojen palanneen talouselämään ja peräänkuuluttaa myös teologiaan paradigman muutosta.
Emerituspiispa, uskonnon ja talouselämän suhteita paljon pohtinut Mikko Heikka sanoo arvojen palanneen talouselämään ja peräänkuuluttaa myös teologiaan paradigman muutosta.
Donitsitalous pyrkii taloudellisesta kasvusta luopumisen kustannuksella kukoistukseen: sosiaaliseen hyvinvointiin ja ekologisesti kestävään kehitykseen. Filosofi Tuomas Nevanlinna arvioi, että kyseessä on toistaiseksi utopia, mutta mahdollisesti hyödyllinen sellainen.
Vaikka Kirkon eläkerahaston tärkein tehtävä on turvata kirkon työntekijöiden eläkkeet, se hakee myös vaikuttavuutta. Sijoitusten on täytettävä paitsi tuottavuuden ja turvaavuuden myös vastuullisuuden kriteerit.
Kirkollisverotulojen vähentyessä noin neljäsosasta seurakuntien kiinteistöistä olisi järkevää luopua. Alkuun. – Seurakunnissa syntyy taistelua siitä, mistä luovutaan, Niklas Turku uskoo.
Viherrakentaminen ei ole vain kaunista, se myös suojaa ja säästää, sanoo ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio.
Kaikki riippuu siitä, ajatellaanko, että asiat menevät hyvin vai että ne menevät huonosti, sanoo kirkon tulevaisuudesta Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen.
Skotlannissa kirkon tulevaisuuden turvaamiseksi tartuttiin konsultatiiviseen työotteeseen sekä taitoon lukea yhteisöä ja rakentaa sitä. Olisiko siinä oppia meillekin?
Kirkkoon vielä hetken kuulumaton Mikael Jungner tunnustaa elävänsä toivossa. Hän ei ole uskovainen vaan ”toivovainen”, jonka toivo ulottuu jopa kirkkoon asti.
Keskusteltaessa kirkon tulevaisuudesta, päällimmäiseksi nousee usein niukkuuspuhe. Eikä ihme, näyttäytyyhän se erilaisten madonlukujen myötä synkältä. Vaan olisiko kuihtumiselle kuitenkin vaihtoehtoja?
Kun luostariyhteisö yrittää tulla toimeen vaatimattomissa tiloissa avustus- ja lahjoitusvaroin, odottamattomat kulut ajavat sen taloudellisiin vaikeuksiin. Niin myös Enonkosken luterilaisessa luostarissa, jossa tulevaisuus näyttää jo valoisammalta.
Luterilainen kirkko on kuin avara sateenvarjo, jonka sisälle mahtuu hyvin erilaisia messuyhteisöjä, toteaa kirkon johtava messuasiantuntija Terhi Paananen.
Jeesus oli ulkoilmaihminen ja alkujaan kristinusko kulki jalan, muistuttaa luonnon virkistysstrategiaa ympäristöministeriössä valmistellut Matti Nieminen.
Kirkon metsäomaisuus on kullanarvoista, kun talous tiukentuu, mutta metsiin tulisi suhtautua myös hiilinieluina, Lieksan seurakunnan metsistä vastaava talouspäällikkö Henri Maijala korostaa.
Paras tapa opettaa lapselle kunnioittavaa keskustelua ja tervettä sananvapautta on rakentaa rakkaudellinen ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä puhua hänelle ystävällisesti, painottaa psykoterapeutti, johtaja Heli Pruuki.
Sananvapauden nimissä myös Päivi Räsäsellä on oikeus ajatuksiinsa, painottaa täysin vastakkaista kantaa seksuaalieettisissä näkemyksissä edustava piispa Teemu Laajasalo.
Onko Kai Sadinmaan erottamisella pappisvirasta ja sananvapaudella mitään tekemistä toistensa kanssa?
Kuka tai mikä rajoittaa sananvapautta kirkossa? Kolme näkökulmaa aiheeseen.
“Tietokone on sekä uskonkone että tunnekone.” Näin ennustaa tietojenkäsittelytieteen professori ja pastori Erkki Sutinen, jonka mukaan teknologia tulee muuttamaan kirkon toimintaa ja myös teologiaa.
Et ole niin kaukana keino-olioiden ja kyborgien ajasta kuin kuvittelit. Tekoäly on jo nykyteknologian ytimessä. Tulevaisuudessa autosi on itseohjautuva ja sängyssäsi saattaa maata seksirobotti.
Uhkakuvilla mässäilyn sijaan kannattaa ajatella tekoälyn mahdollisuuksia, sanoo tekoälyn etiikkaa tutkiva professori Jaana Hallamaa.