On korkein aika ekoteologialle
Teatterintekijä ja kirjailija Juha Hurmeella on käsitys, että kirkko tarjoaa huojennusta silloin, kun ihmisillä on vaikeaa tai hädän hetki.
Teatterintekijä ja kirjailija Juha Hurmeella on käsitys, että kirkko tarjoaa huojennusta silloin, kun ihmisillä on vaikeaa tai hädän hetki.
Uskonnonvapaus kuuluu perusihmisoikeuksiin. Mutta entä jos se joutuu hankauksiin eläinten perusoikeuksien kanssa? Kumpi painaa enemmän uskonnollisen teurastuksen osalta?
Miten noin viisikymppisten kirkollisten kulttuuripersoonien nuoruuden ihanteet muuttuivat iän myötä? Marianne Heikkilä, Antti Nylén sekä Miira Sippola kertovat.
— Ilmastokriisiä ei voi pysäyttää, elleivät kaikki tahot tee merkittäviä panostuksia, sanoo kirkkoa mukaan ilmastotalkoisiin kannustava Sixten Korkman.
Kirkon olemassaolon suurena kysymyksenä on se, missä ja miten kirkko suostuu kohtaamaan ihmiset, kuuntelemaan heitä ja tekemään heidän kanssaan teologiaa.
Mikäli kirkko haluaa ihmisten elävän uskoaan todeksi instituution sisällä, sen pitäisi olla tavattoman kiinnostunut muuttuvasta todellisuudesta.
Jos seurakuntavaalit ovat haaste, kirkolliskokousvaalit ovat suuri haaste. Uhkana on näennäisdemokratia todella isoissa kysymyksissä.
— Kirkko voi olla tulevaisuudessakin ihmisille merkittävin uskon, toivon ja rakkauden edistämisen yhteisö ja yhteiskunnan kantava voima — tilastojen laskevista käppyröistä huolimatta, korostaa kirkkohallituksen kehityspäällikkö Liisa Björklund.
Jos tulevien seurakuntavaalien pääslogan ”uskottu toivottu rakastettu sellaisena kuin olet” olisi seurakunnissamme kaiken lähtökohta, kirkolla olisi mahdollisuus olla merkittävä toimija ihmisten arjessa ja pyhässä.
— Vihapuheet ja tikarit, joita selkääni iskettiin, upposivat syvälle ihon alle, tunnustaa kirkon lasikaton läpi naispuolisena piispana päässyt Irja Askola. Mutta puukkojen, pilkkakirveitten ja myrkkynuolien teroittamisen sijasta hän suosittelee polarisoituneelle kirkolle Jeesuksen radikaalia reseptiä: luottamusta.
Monet kaipaavat nykypäivän keskusteluihin lisää kunnioitusta ja kokevat, että keskustelukulttuuri on huonontunut. Hämeenlinnassa seurakunta ja kaupunki läksivät edistämään avoimemman keskustelukulttuurin kaupunkia.
— Hiljennämme mielellään öyhöttäjät ja bännäämme vihapuhujat, kun suojelemme somessa itseämme. Mutta samanmielisten kuplaan meneminenkään ei ole voittava tie, sanoo Jarno Forssell. Hän kannustaa Mari Leppänen kanssa johtajia yhteiskunnalliseen keskusteluun — myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle.
Konstantinolaisen käänteen aloittama valtion ja kirkon liitto on kestänyt nykypäiviin saakka. Olisiko sen aika jo ohi? Entä tekikö kirkko virheen, kun se suostui keisarin kosintaan?
Tanskan luterilaisessa kirkossa moni asia on toisin: seurakuntia on yli 2 000, väestöstä noin 75 prosenttia kuuluu kirkkoon ja jäsenet voivat perustaa oman seurakunnan. Mutta kokonaisuus on vahvasti valtiojohtoinen.
Demokraattinen päätöksenteko, asioiden nimeäminen oikein ja oikeuden toteutuminen ovat nyt tärkeitä koko maailmalle. On totuuden hetki.
Tampereen Vanhan kirkon yhteisöllisyys rakentuu useammalle kehälle: yhdeltä löytyy yhteys ympäröivän toimintaympäristön kanssa, toiselta jumalanpalveluselämä ja muu hengellinen toiminta.
Kuopiolaista kirkkoherraa ja helsinkiläistä järjestöaktiivia yhdistää unelma kirkosta, jossa etsittäisiin pelottomasti oikeudenmukaisempaa elämäntapaa ja yhteiskuntaa.
Hyväkään strategia ei hyödytä ketään, jos se jää vain sanoiksi paperille. Uskottavaksi se tulee vasta, kun sitä toteutetaan. Myös kirkon uusi strategia Ovet auki haastaa toimintaan.
Kirkkoon tarvitaan lisää yhteiskunnallista keskustelua ja yhteiskunnassa tarvitaan kirkkoa keskustelijaksi yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Anarkisti Suvi Auvinen luopuisi ensimmäiseksi siitä, missä kirkko toimii vain itseään varten, ja valjastaisi sitten kirkon suuren koneiston korjaamaan sitä, mikä maailmassa juuri nyt on vaarallisesti rikki.