Miksi pihtaamme siunausta?
Kansan keskuudessa on elänyt käsitys, että kirkko keskittyy liiaksi syntiin ja pahaan. Ilmiön inhana kääntöpuolena on omituinen siunauksen ja Luojan hyvien lahjojen rajoittamisen himo.
Kansan keskuudessa on elänyt käsitys, että kirkko keskittyy liiaksi syntiin ja pahaan. Ilmiön inhana kääntöpuolena on omituinen siunauksen ja Luojan hyvien lahjojen rajoittamisen himo.
Vuoden diakoniatyöntekijä Mirva Kuikka on saanut valtavasti onnitteluja. Iloa synnyttää erityisesti se, että titteli antaa pitkäksi aikaa positiivista näkyvyyttä diakoniatyölle.
Kun ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski näkee aikaisin aamulla ekaluokkalaisia lapsia kävelemässä kouluun, hän katselee omasta mielestään suomalaisen onnellisuuden perustaa.
– Kun yhdenvertaisuus toteutuu kirkossa, ihmiset kokevat turvallisuutta sukupuolesta, etnisestä ja hengellisestä taustasta sekä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Silloin kaikki voivat paremmin, sanoo Turun tuleva piispa Mari Leppänen.
Verisistä yhteenotoista voidaan päästä rauhaan, jos onnistutaan siirtymään koston kierteeltä kohti sovintoa, uskoo tutkimusprofessori Antti Pentikäinen.
Tiernapoikaperinne kaipaa uudistamista, jotta se voi säilyä.
Kuopiolaista kirkkoherraa ja helsinkiläistä järjestöaktiivia yhdistää unelma kirkosta, jossa etsittäisiin pelottomasti oikeudenmukaisempaa elämäntapaa ja yhteiskuntaa.
Kahdenkymmenen vuoden kuluttua kaikki on kirkossa toisin, arvioi Turun Mikaelin seurakuntapastori Matti Hernesaho, 28. Mutta ei hätää. Kristinuskon kannalta kaikki menee juuri niin kuin pitää.
– Suurvallat ja moni muukin maa on häikäilemättömien johtajien käsissä. Populismi on maailmanlaajuinen ilmiö. Ehkä ihmiset kaipaavat vahvoja johtajia, kun maailma – ja sitä myötä ihmisten oma elämä – on epävarmassa tilanteessa, kirjailija, ohjaaja ja näyttelijä Pirkko Saisio pohtii.
Anarkisti Suvi Auvinen luopuisi ensimmäiseksi siitä, missä kirkko toimii vain itseään varten, ja valjastaisi sitten kirkon suuren koneiston korjaamaan sitä, mikä maailmassa juuri nyt on vaarallisesti rikki.
Pohjoismainen yhteiskuntamalli on ollut kuin hengitysilmaa: siihen reagoi vasta, kun se vähenee. Tutkija Mikko Majanderin mukaan politiikan maineen pelastaminen voisi alkaa käytöstavoista.