Kirkolla on loistava tulevaisuus
Kirkkoon vielä hetken kuulumaton Mikael Jungner tunnustaa elävänsä toivossa. Hän ei ole uskovainen vaan ”toivovainen”, jonka toivo ulottuu jopa kirkkoon asti.
Avainsana: yhteisö
Pääkirjoitus: Miksi Tanskassa kirkko onnistuu?
Verrattuna Suomen, Norjan ja Ruotsin luterilaisiin kirkkoyhteisöihin Tanskassa menee hyvin, jos mittarina on kirkkoon kuuluminen. Lähes 75 prosenttia kansasta kuuluu kirkkoon. Mistä tämä johtuu?
Enonkosken luostari etsii mahdollisuuksia jatkoon
Kun luostariyhteisö yrittää tulla toimeen vaatimattomissa tiloissa avustus- ja lahjoitusvaroin, odottamattomat kulut ajavat sen taloudellisiin vaikeuksiin. Niin myös Enonkosken luterilaisessa luostarissa, jossa tulevaisuus näyttää jo valoisammalta.
Messukansa kulkee sateenvarjokirkkoon
Luterilainen kirkko on kuin avara sateenvarjo, jonka sisälle mahtuu hyvin erilaisia messuyhteisöjä, toteaa kirkon johtava messuasiantuntija Terhi Paananen.
Kirkko keskelle kylää ja osaksi verkostoa
Tampereen Vanhan kirkon yhteisöllisyys rakentuu useammalle kehälle: yhdeltä löytyy yhteys ympäröivän toimintaympäristön kanssa, toiselta jumalanpalveluselämä ja muu hengellinen toiminta.
Turvallisempi seurakunta vaatii rohkeutta
Sanojemme ja tekojemme tulisi aina olla lähimmäisillemme viesti siitä, ettei heidän tarvitse pelätä meidän seurassamme.
Onko sananvapaus uhattuna?
Sananvapauden nimissä myös Päivi Räsäsellä on oikeus ajatuksiinsa, painottaa täysin vastakkaista kantaa seksuaalieettisissä näkemyksissä edustava piispa Teemu Laajasalo.
Mistä kirkossa ei saa puhua?
Kuka tai mikä rajoittaa sananvapautta kirkossa? Kolme näkökulmaa aiheeseen.
Pandemia haastaa yhteiseen pohdintaan
Urugualaiselle Emiliano Sosa Barriosille pandemia-aika uudessa ympäristössä on herättänyt tarpeen edistää keskustelua eettisistä kysymyksistä tieteen, teknologian, yhteiskunnan ja kirkon edustajien välillä.
Kristitty voi olla rahaton mutta ei köyhä
Ytimessä on yhteisöllisyys
Merimieskirkoissa saavat palkkaa vain harvat, joten aktiivinen vapaaehtoistoiminta on välttämätöntä. Sitä voi täälläkin fanittaa, mutta ei kritiikittömästi. Hyviäkään käytäntöjä ei kannata siirtää paikasta toiseen, ellei mukaan liitetä analyysiä kyseisistä toimintakulttuureista, Anna ja Teemu Hälli painottavat.
Kun maine menee
Kun organisaation maine kokee pahan kolauksen, selittely ei riitä. On kysyttävä, mikä meni vikaan ja miten vika korjataan.
Toivoa ja toimintaa – ja millin parempi maailma
Konkreettinen toiminta on yksi ihmisen tärkeimmistä selviytymiskeinoista elämän kriisitilanteissa. Tämä näkyy vahvasti vapaaehtoistoiminnassa.
Rauhaa rakennetaan osallisuudella ja vuoropuhelulla
Rauhan ja turvallisuuden teemaa on tärkeä lähestyä oikeudenmukaisen rauhan, inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeusnäkökulman kautta – valtiokeskeisen turvallisuusajattelun sijaan. Käytännössä keskeistä on aito vuoropuhelu ja kumppanuus eri toimijoiden kanssa.
Afrikka yllättää ja yllättyy
Afrikassa elämän yllätyksellisyys näyttäytyy kaikilla elämän aloilla. Tämä johtuu pitkälti siitä, että yhteiskuntia ei ole rakennettu ylläpitämään kansalaisten hyvinvointia.
Kirkon uudistumisen mahdottomuus
On kaksi syytä, miksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uudistuminen on jokseenkin mahdotonta ja siitä huolimatta on olemassa kaksi toivon merkkiä.
Mihin asti kutsumus kantaa – ja minne kutsumus vie?
”Uskon, mutta en niin kuin kirkko opettaa”. Tiivistyykö tähän gallupeista tuttuun määritelmään “kirkon irrallisten usko”? Siis joukon, joka kuuluu kirkkoon, mutta joka miettii lähteäkö vai jäädäkö. Kirkon irrallisia on niin seurakuntalaisissa kuin työntekijöissä.
Huomisen kirkko on ihan muuta
Kahdenkymmenen vuoden kuluttua kaikki on kirkossa toisin, arvioi Turun Mikaelin seurakuntapastori Matti Hernesaho, 28. Mutta ei hätää. Kristinuskon kannalta kaikki menee juuri niin kuin pitää.
Pääkirjoitus: Yksintekemisen kuolemansynti
Kirkko ei ole yhteisö vaan kirkollisverojen hallinnointi- ja käyttöyksikkö.
Niinkö ajattelet?
Ihana ja vaarallinen yhteisö
Ihminen on parvieläin. Kuten linnut, mekin tarvitsemme yhteisyyden ilmavirtaa siipiemme alle. Yhteisen hyvän eteen toimiminen kokoaa, kanavoi ja tuottaa energiaa.