Vakavasti otettava kirkko
Mikäli kirkko haluaa ihmisten elävän uskoaan todeksi instituution sisällä, sen pitäisi olla tavattoman kiinnostunut muuttuvasta todellisuudesta.
Avainsana: yhteisö
Kohti valoisampia aikoja
Läheisten kanssa vietetty aika ja työ kestävämmän tulevaisuuden puolesta tuo valoa tulevaan, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo painottaa.
Kohta meitä taas koetellaan
Vaikeudet eivät määrittele meitä, meidät määrittelee se, miten me vaikeuksiin vastaamme. Yksin vai yhdessä, epätoivossa vai luottaen, itsekkäästi vai toisen taakkaa kantaen.
Tehdään kirkosta siunausten signaalikeskus
— Kirkko voi olla tulevaisuudessakin ihmisille merkittävin uskon, toivon ja rakkauden edistämisen yhteisö ja yhteiskunnan kantava voima — tilastojen laskevista käppyröistä huolimatta, korostaa kirkkohallituksen kehityspäällikkö Liisa Björklund.
Kirkolla on loistava tulevaisuus
Kirkkoon vielä hetken kuulumaton Mikael Jungner tunnustaa elävänsä toivossa. Hän ei ole uskovainen vaan ”toivovainen”, jonka toivo ulottuu jopa kirkkoon asti.
Pääkirjoitus: Miksi Tanskassa kirkko onnistuu?
Verrattuna Suomen, Norjan ja Ruotsin luterilaisiin kirkkoyhteisöihin Tanskassa menee hyvin, jos mittarina on kirkkoon kuuluminen. Lähes 75 prosenttia kansasta kuuluu kirkkoon. Mistä tämä johtuu?
Enonkosken luostari etsii mahdollisuuksia jatkoon
Kun luostariyhteisö yrittää tulla toimeen vaatimattomissa tiloissa avustus- ja lahjoitusvaroin, odottamattomat kulut ajavat sen taloudellisiin vaikeuksiin. Niin myös Enonkosken luterilaisessa luostarissa, jossa tulevaisuus näyttää jo valoisammalta.
Messukansa kulkee sateenvarjokirkkoon
Luterilainen kirkko on kuin avara sateenvarjo, jonka sisälle mahtuu hyvin erilaisia messuyhteisöjä, toteaa kirkon johtava messuasiantuntija Terhi Paananen.
Kirkko keskelle kylää ja osaksi verkostoa
Tampereen Vanhan kirkon yhteisöllisyys rakentuu useammalle kehälle: yhdeltä löytyy yhteys ympäröivän toimintaympäristön kanssa, toiselta jumalanpalveluselämä ja muu hengellinen toiminta.
Turvallisempi seurakunta vaatii rohkeutta
Sanojemme ja tekojemme tulisi aina olla lähimmäisillemme viesti siitä, ettei heidän tarvitse pelätä meidän seurassamme.
Onko sananvapaus uhattuna?
Sananvapauden nimissä myös Päivi Räsäsellä on oikeus ajatuksiinsa, painottaa täysin vastakkaista kantaa seksuaalieettisissä näkemyksissä edustava piispa Teemu Laajasalo.
Mistä kirkossa ei saa puhua?
Kuka tai mikä rajoittaa sananvapautta kirkossa? Kolme näkökulmaa aiheeseen.
Pandemia haastaa yhteiseen pohdintaan
Urugualaiselle Emiliano Sosa Barriosille pandemia-aika uudessa ympäristössä on herättänyt tarpeen edistää keskustelua eettisistä kysymyksistä tieteen, teknologian, yhteiskunnan ja kirkon edustajien välillä.
Kristitty voi olla rahaton mutta ei köyhä
Ytimessä on yhteisöllisyys
Merimieskirkoissa saavat palkkaa vain harvat, joten aktiivinen vapaaehtoistoiminta on välttämätöntä. Sitä voi täälläkin fanittaa, mutta ei kritiikittömästi. Hyviäkään käytäntöjä ei kannata siirtää paikasta toiseen, ellei mukaan liitetä analyysiä kyseisistä toimintakulttuureista, Anna ja Teemu Hälli painottavat.
Kun maine menee
Kun organisaation maine kokee pahan kolauksen, selittely ei riitä. On kysyttävä, mikä meni vikaan ja miten vika korjataan.
Toivoa ja toimintaa – ja millin parempi maailma
Konkreettinen toiminta on yksi ihmisen tärkeimmistä selviytymiskeinoista elämän kriisitilanteissa. Tämä näkyy vahvasti vapaaehtoistoiminnassa.
Rauhaa rakennetaan osallisuudella ja vuoropuhelulla
Rauhan ja turvallisuuden teemaa on tärkeä lähestyä oikeudenmukaisen rauhan, inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeusnäkökulman kautta – valtiokeskeisen turvallisuusajattelun sijaan. Käytännössä keskeistä on aito vuoropuhelu ja kumppanuus eri toimijoiden kanssa.
Afrikka yllättää ja yllättyy
Afrikassa elämän yllätyksellisyys näyttäytyy kaikilla elämän aloilla. Tämä johtuu pitkälti siitä, että yhteiskuntia ei ole rakennettu ylläpitämään kansalaisten hyvinvointia.
Kirkon uudistumisen mahdottomuus
On kaksi syytä, miksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uudistuminen on jokseenkin mahdotonta ja siitä huolimatta on olemassa kaksi toivon merkkiä.