Oscar Wilden kerrotaan todenneen: ”Taloustieteilijä on ihminen, joka tietää kaiken asioiden hinnoista, mutta ei mitään arvoista”. Pitääkö ajatus enää paikkaansa?
Emerituspiispa, uskonnon ja talouselämän suhteita paljon pohtinut Mikko Heikka sanoo arvojen palanneen talouselämään ja peräänkuuluttaa myös teologiaan paradigman muutosta.
Onko yritysten ensisijaisena tehtävänä taloudellisen hyödyn tuottaminen edunsaajille ja omistajille? Mikko Heikka kertoo, että näin saatettiin perinteisesti ajatella esimerkiksi Milton Friedmanin edustamassa taloustieteessä.
Tästä näkökulmasta taloudessa ei olisi sijaa esimerkiksi kysymyksille hyvästä ja pahasta, vaan kyse on amoraalisesta toiminnasta – business is business. Samalla talouden kasvu asettuu itsessään inhimillisen toiminnan päämääräksi.
Heikka näkee vastaavien arvoneutraalien talouskäsitysten olevan kuitenkin murroksessa. Keskeisenä muutoksen ajurina on ekologinen kriisi, joka asettaa vaakalaudalle koko ihmisen olemassaolon.
Arvot ovat astuneet yrityselämän näyttämölle.
– Arvot ovat astuneet yrityselämän näyttämölle. Taloustiede ei ole enää vain luonnontiedettä ja matematiikkaa, vaan päättäjätkin kuuntelevat nyt erittäin herkällä korvalla myös humanistisia tieteitä. Kehitys lupaa hyvää, Heikka sanoo.
Talouselämä muuttuu, muuttuuko teologia?
Nykypäivänä Heikka näkee uskonnon ja talouden vuoropuhelun valitettavan ohuena. Dialogille on kuitenkin tarve, sillä talouselämä ei suinkaan ole teologian kannalta epäolennainen kysymys ja uskonnolla on annettavaa myös talousajattelulle.
Heti alkuun Heikka haluaa häivyttää nykyajassa turhankin vallitsevaa erottelua maallisen ja hengellisen välillä.
– Raamatun luomiskertomuksen universalismi kertoo kaiken näkyvän ja näkymättömän olevan Jumalan luomaa. Mitään ei ole olemassa luomistyön ulkopuolella, jolloin jako maalliseen ja hengelliseen tai taloudelliseen ja uskonnolliseen ei toimi.
Mitään ei ole olemassa luomistyön ulkopuolella, jolloin jako maalliseen ja hengelliseen tai taloudelliseen ja uskonnolliseen ei toimi.
Aiemmin yhteys uskonnon ja talouselämän välillä on ollut myös nykyistä luontevampi. Esimerkiksi Raamatun profeetat olivat oman aikansa ”oligarkkitalouden” voimakkaita kriitikoita.
Heikka nostaa esille myös Jeesuksen opetukseen sisältyvän kultaisen säännön: kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Emerituspiispan talousteologisen ajattelun keskeisiksi periaatteiksi nousevatkin sekä kohtuus että itseä laajemman hyvinvoinnin vaaliminen.
– Talouden tavoitteena on edistää suurempaa hyvää. Yritys ei välttämättä olekaan olemassa vain sitä varten, että osakkaat saisivat voittoa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi luonnon tasapainon, ekologisten arvojen tai dialogisuuden edistäminen. Näitä ei ole aiemmin osattu yhdistää taloustieteeseen, Heikka kertoo.
Hän peräänkuuluttaakin myös teologialta ja kirkon piiriltä valmiutta muuttua.
– Täytyy valmistautua siihen muutokseen, joka on jo käynnissä ja avautua dialogiin.
Kokonaisvaltaista hyvää etsimässä
Talouselämän yhteydessä Heikka näkee uskonnon keskeisenä tehtävänä olemassaolon syvien kysymysten esittämisen: Onko ihminen hyvä vai paha? Onko luonto pyhä vai raaka-aineiden lähde? Mikä on elämän tarkoitus? Mihin ihminen toiminnallaan tähtää?
Esimerkiksi Vanhan testamentin maailmankuvasta hän löytää kestäviä periaatteita hyvälle elämälle.
– Ihmisen tehtävänä on viljellä ja vartioida. Ihmisellä on oikeus käyttää hyväksi luontoa, mutta ei oikeutta raiskata luomakuntaa tai käyttää luonnonvaroja loppuun. Ei edistää sukupuuttoa ja tuhota lajeja, vaan edistää monimuotoisuutta. Ihmisellä on oikeus käyttää hyväksi luontoa siinä mielessä, että hän nauttii luomakunnan koroista ja nauttii ylijäämästä.
Talous ei ole itse päämäärä, vaan tavoitteena on rakentaa hyvinvointia koko ihmiskunnalle.
Teologisen kohtuuden hyveen Heikka korostaa olevan linjassa maallisten donitsi- ja kiertotalouden periaatteiden kanssa. Talous ei ole itse päämäärä, vaan tavoitteena on rakentaa hyvinvointia koko ihmiskunnalle.
– Lännessä ei voida enää elää irti muun maailman hyvinvoinnista. Jos globaali etelä voi hyvin, silloin mekin voimme hyvin. Jos taas esimerkiksi pandemia-aikana globaalin etelän ihmiset jäävät ilman rokotteita, iskee tauti lopulta takaisin myös globaaliin pohjoiseen. Talouden tehtävänä on toimia vastaavanlaisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä.
Heikka korostaa, että jo Martti Luther näki arkisessa talouspolitiikassa mahdollisuuksia edistää hyvää ja palvella Jumalaa. Nykyajassa Lutherin talousajattelua eivät kuitenkaan ole pitäneet esillä teologit, vaan taloustieteilijät.
Talous ja uskonto lähentyvät toisiaan
Heikka näkee, että talouselämän yhä näkyvämmät pyrkimykset palvella jotain omaa elämää suurempaa hyvää tarkoittavat talouden ja uskonnon lähentymistä.
– Kirkolla on avautuvaan keskusteluun annettavana tavattoman paljon omaa osaamista, mutta dialogille avautuminen on myös oppimistehtävä. Dialogiin tulee lähteä nöyränä ja myöntää oma tietämättömyytensä.
Emerituspiispa on huolissaan siitä, että kirkko näyttäytyy talouselämän kysymysten yhteydessä enemmänkin poissaolevana, eikä dialogia käydä esimerkiksi kirkon johdon taholta. Uskonnon ja talouden vuoropuhelu on varsin marginaalinen aihe myös teologisen tutkimuksen piirissä.
Kirkko on kääntynyt sisäänpäin pohtimaan omia kysymyksiään, jolloin on menetetty dialogi ja yhteys siihen todellisuuteen, missä eletään.
– Kirkko on kääntynyt sisäänpäin pohtimaan omia kysymyksiään, jolloin on menetetty dialogi ja yhteys siihen todellisuuteen, missä eletään. Seurauksena on hyvin vinoutunut teologian tutkimuksen ja tekemisen traditio. Kirkon päättäjiä tuntuu monesti pelottavan ottaa kantaa talouselämän kysymyksiin. Enemmänkin on opittu pitämään näpit irti näistä, Heikka pohtii.
Yhtenä syynä vuoropuhelun puuttumiseen hän näkee myös sen, että taloustiede on koettu uskon ja teologian kannalta vaikeaksi aihealueeksi.
– Mutta ei se niin vaikeata ole! Täytyy vain osata avautua dialogille.
Ovet auki maailmaan
Suuntaviivaksi tulevaan Heikka nimeää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategian ”Ovet auki”.
– Sehän tarkoittaa sitä, että tuuletetaan raikasta ilmaa sisään. Katsotaan ulospäin avoimin silmin, mitä maailmassa tapahtuu. Avataan keskustelu. Uskalletaan erehtyä, olla nöyriä ja oppia uutta.
Panosten Heikka korostaa olevan tässä ajassa korkeat. Käynnissä on taistelu, joka ratkaisee ihmiskunnan kohtalon satojen vuosien ajaksi. Kirkon ja teologian tehtävänä on hänen mukaansa tässä yhteydessä ihmisen hyvyyttä ja toivoa luovien teemojen esillä pitäminen.
Hyvyyden talous tai moraalitalous pitäisi tulla esille kirkon toimesta.
– Hyvyyden talous tai moraalitalous pitäisi tulla esille kirkon toimesta.
Kirjoittaja on ympäristö- ja kestävyyskysymyksiin erikoistunut uskontotieteilijä ja tietokirjailija sekä katsomusjournalistinen toimittaja.
Kuva: Monica Saavedra / Unsplash