Etusivu

— Hiljennämme mielellään öyhöttäjät ja bännäämme vihapuhujat, kun suojelemme somessa itseämme. Mutta samanmielisten kuplaan meneminenkään ei ole voittava tie, sanoo Jarno Forssell. Hän kannustaa Mari Leppänen kanssa johtajia yhteiskunnalliseen keskusteluun — myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Suomen luterilainen kirkko ei ole valtionkirkko siinä mielessä, että valtio päättäisi suoraan sen asioista, mutta kirkon ja valtion suhteet ovat erityislaatuiset. Mielenkiintoisen tarkastelukulman suhteisiin tarjoaa kirkon erityisasema ja se, kenen toimesta sitä ylläpidetään.

Konstantinolaisen käänteen aloittama valtion ja kirkon liitto on kestänyt nykypäiviin saakka. Olisiko sen aika jo ohi? Entä tekikö kirkko virheen, kun se suostui keisarin kosintaan?

Tanskan luterilaisessa kirkossa moni asia on toisin: seurakuntia on yli 2 000, väestöstä noin 75 prosenttia kuuluu kirkkoon ja jäsenet voivat perustaa oman seurakunnan. Mutta kokonaisuus on vahvasti valtiojohtoinen.

Tervetuloa tutustumaan Umpimähkän seurakunnan elämään.

Kylmä sota pakotti rakentamaan luottamusta itärajan yli. Nuorempi sukupolvi on astunut globaalien konfliktien keskelle. Mutta kirkko itse tuntuu ulkoistaneen rauhanteon sen liepeillä toimiville järjestöille.

Venäjä on alistanut inkeriläisiä ja Venäjän kansan. Kirkotkaan eivät ole olleet vapaita suhteessa valtioon. — On suuri ihme, että kirkko on ylipäänsä selvinnyt, sanoo kirjailija Sisko Pörsti.

Rauhankasvatuksen pohjana on havainto siitä, että yhteiskunnat, jotka perustuvat keskinäiselle ymmärrykselle, kunnioitukselle ja oikeudenmukaisuudelle, mahdollistavat ja ylläpitävät rauhaa.