Etusivu

Verrattuna Suomen, Norjan ja Ruotsin luterilaisiin kirkkoyhteisöihin Tanskassa menee hyvin, jos mittarina on kirkkoon kuuluminen. Lähes 75 prosenttia kansasta kuuluu kirkkoon. Mistä tämä johtuu?

Kun luostariyhteisö yrittää tulla toimeen vaatimattomissa tiloissa avustus- ja lahjoitusvaroin, odottamattomat kulut ajavat sen taloudellisiin vaikeuksiin. Niin myös Enonkosken luterilaisessa luostarissa, jossa tulevaisuus näyttää jo valoisammalta.

Luterilainen kirkko on kuin avara sateenvarjo, jonka sisälle mahtuu hyvin erilaisia messuyhteisöjä, toteaa kirkon johtava messuasiantuntija Terhi Paananen.

Kirkon jäseneksi ei enää liitytä kuin muutama vuosikymmen sitten. Millenniaalien kirkko -hanke pyrkii vahvistamaan käytäntöjä, jotta millenniaalit voisivat löytää itselleen merkityksellisen tavan elää kristittynä.

Tampereen Vanhan kirkon yhteisöllisyys rakentuu useammalle kehälle: yhdeltä löytyy yhteys ympäröivän toimintaympäristön kanssa, toiselta jumalanpalveluselämä ja muu hengellinen toiminta.

Elämäkerta Helsingin emerita piispasta Irja Askolasta piirtää kiinnostavan kasvukertomuksen. Samalla nousee esiin kertomus kirkon murroksesta, jossa monet perinteen uskomukset tulivat haastetuiksi ja tilalle etsittiin uusia tulkintoja.

Miksi kehitysmaiden metsillä on merkitystä? Miksi meidän suomalaisten tulisi miettiä saatikka auttaa kehitysmaiden ihmisiä metsäkadon torjunnassa? Koska metsät ovat yhteinen asiamme. Ja meillä on kiire.

Jeesus oli ulkoilmaihminen ja alkujaan kristinusko kulki jalan, muistuttaa luonnon virkistysstrategiaa ympäristöministeriössä valmistellut Matti Nieminen.

Metsien käyttö on yksi monista tärkeistä työkaluista, joilla ilmastonmuutosta halutaan hillitä. Mielenkiinto kohdistuu yhtäältä maapallon suuriin metsäalueisiin, toisaalta uudelleen metsitettäviin kohteisiin.

Kirkon metsäomaisuus on kullanarvoista, kun talous tiukentuu, mutta metsiin tulisi suhtautua myös hiilinieluina, Lieksan seurakunnan metsistä vastaava talouspäällikkö Henri Maijala korostaa.