Etusivu

Venäjä on alistanut inkeriläisiä ja Venäjän kansan. Kirkotkaan eivät ole olleet vapaita suhteessa valtioon. — On suuri ihme, että kirkko on ylipäänsä selvinnyt, sanoo kirjailija Sisko Pörsti.

Rauhankasvatuksen pohjana on havainto siitä, että yhteiskunnat, jotka perustuvat keskinäiselle ymmärrykselle, kunnioitukselle ja oikeudenmukaisuudelle, mahdollistavat ja ylläpitävät rauhaa.

Emerituspiispa, uskonnon ja talouselämän suhteita paljon pohtinut Mikko Heikka sanoo arvojen palanneen talouselämään ja peräänkuuluttaa myös teologiaan paradigman muutosta.

Kiinnostavalla tavalla Jaakobin portaat tarjoaa matkan pyhään ja mielen järkkymiseen, arkiseen välittämiseen ja jumalallisten asioiden ytimeen. Joel Haahtelan trilogian kolmas osa on kiinnostava ja monitulkintainen teos.

Donitsitalous pyrkii taloudellisesta kasvusta luopumisen kustannuksella kukoistukseen: sosiaaliseen hyvinvointiin ja ekologisesti kestävään kehitykseen. Filosofi Tuomas Nevanlinna arvioi, että kyseessä on toistaiseksi utopia, mutta mahdollisesti hyödyllinen sellainen.

Vaikka Kirkon eläkerahaston tärkein tehtävä on turvata kirkon työntekijöiden eläkkeet, se hakee myös vaikuttavuutta. Sijoitusten on täytettävä paitsi tuottavuuden ja turvaavuuden myös vastuullisuuden kriteerit.

Lähes yhtä kauan kuin ilmastonmuutoksesta on puhuttu, toimet kriisin pysäyttämiseksi ovat näyttäneet riittämättömiltä. Silloinkin kun YK:n ilmastokokoukset ovat päässeet yksimielisyyteen tavoitteista ja toimista, valtiot ovat olleet hitaita toimimaan.

Kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo, että hän haluaa välittää, auttaa ja tehdä maailmasta paremman. Tämän hän tosin haluaa tehdä tiukasti oman uskonsa ehdoilla.

Nykyistä epävarmuuden aikaa ja erityisesti pakolaisuuteen liittyviä näkökohtia voi tarkastella pyhiinvaelluksen näkökulmasta. Uskonnollisesta perinteestä nousevan käsitteen voi laajentaa tarkoittamaan koko elämää. Silloin keskiössä ovat ihmisarvo, kunnioitus, vapaus ja uusi tietoisuus.