Usko demokratiaan koetuksella
Pohjoismainen yhteiskuntamalli on ollut kuin hengitysilmaa: siihen reagoi vasta, kun se vähenee. Tutkija Mikko Majanderin mukaan politiikan maineen pelastaminen voisi alkaa käytöstavoista.
Pohjoismainen yhteiskuntamalli on ollut kuin hengitysilmaa: siihen reagoi vasta, kun se vähenee. Tutkija Mikko Majanderin mukaan politiikan maineen pelastaminen voisi alkaa käytöstavoista.
Joulun alla uusi Jeesus -kirja sai julkistamiseen vetoapua parista lehtiartikkelista. Niissä nostettiin esiin Henrik Wikströmin pieni kirja Mitä Jeesus tekisi? Kirkko ja 2000-luvun kapina (Gummerus). Lehtijutut synnyttivät kiivasta keskustelua somessa myös niiden parissa, jotka kirjaa eivät olleet lukeneet.
Diakoniatyössä valtaan liittyvät kysymykset ovat läsnä niin työn luonteessa ja rakenteissa kuin suhteessa avuntarvitsijoihin. Miten vallankäyttö näyttäytyy työntekijän ja diakoniassa asioineen näkökulmasta? Entä miten voidaan tukea kohdatun ihmisen valtautumista?
Lukuisat kiristykset ulkomaalaislainsäädännössä ovat synnyttäneet Suomeen jopa tuhansien henkilöiden joukon, joka elää paperittomina ilman laillisia oikeuksia. Tarvitaan pikaisia toimia, ettei maahamme synny varjoyhteiskuntaa.
– Suomesta on tulossa yhä eriytyvämpi yhteiskunta, sanoo aluekehittämisen konsulttitoimistossa MDI:ssä asiantuntijana työskentelevä valtiotieteen tohtori Timo Aro.
Viimeinen leivänkannikka lojuu leipälaatikossa. Vanhempi ei ole se turvallinen aikuinen, jonka syliin voi juosta, kun pelottaa. Nälkä kipristää pientä vatsaa, mutta vanhempi ei herää, vaikka mitä yrittäisi. Tätäkin on arki lapsen silmin.
Kaupungeissa tiivistyvät kirkon monet haasteet, mutta myös mahdollisuudet palata juurille. Sitä on ihmisten kohtaaminen ja arjen näkeminen
Euroopassa käydään tiivistä keskustelua tulevasta suunnasta. Vanhat valtarakenteet natisevat ja ihmisarvo on uhattuna. Samalla kirkko on joutunut ihmiskuva- ja mainekriisiin.
Mies, jonka turvapaikanhakuprosessi on viety huolimattomasti läpi. Suomeen yksin tullut lapsi, jolle myönnetään vuoden mittaisia, määräaikaisia oleskelulupia yksi kerrallaan. Nainen, jolle paluu kotimaahan olisi kohtalokas, ei tavoita juristiaan kertaakaan oleskelulupaa hakiessaan.
Taantuvan tasa-arvon kirkko on merkittävä kirja juuri tässä ajassa. Se sisältää ihmisen äänen, oman kokemuksen. Se sisältää latauksen sisua, jota on tarvittu kestämään kaikki koettu haavoittava.
Ilmastoahdistus painaa ja terveellisestikin pitäisi syödä. Mitä Jeesus tekisi tässä tilanteessa? Olisiko parin vuosituhannen takainen ruokavalio ihanteellinen?
Lentäminen merkitsi vielä vähän aikaa sitten kiinnostusta maailmaa kohtaan. Nyt kiinnostus maailman tilasta vaatii lentopuritanismia. Jos kiusaus nousta ilmaan on ylitsepääsemätön, katumusharjoituksetkin ovat käden ulottuvilla.
Harvaan asutulla maaseudulla diakonin työajasta iso osa kuluu kotikäynneillä. Yksinäisyyden torjumisessa tarvitaan silloin luotettava auto ja puoli päivää aikaa. Teollisuuspaikkakunnalla diakoni auttaa maahanmuuttajia pääsemään osaksi yhteisöä. Yhteinen toive on, että saisi tulevaisuudessakin keskittyä siihen, minkä osaa parhaiten.
Maan suola –lehti haastoi Facebookin pastorit-ryhmän miettimään, mikä maksaa kirkossa. Lyhyt ja vilkas keskustelu toi esiin erikoisen piirteen: harvaan asutulta maaseudulta ei kuulunut pihaustakaan, mutta ulkosuomalaistyön papit sekä anglikaaninen kirkko Suomessa innostuivat pohtimaan asiaa.
Maaseutu on jees! Se on energiaa, tilaa asua ja olla, maaseudulla luonto on 24/7 ja järvetkin ihan rannassa. Maaseudulla henki kulkee!
Mikkelin piispa Seppo Häkkisen mukaan vapaaehtoistoiminta ja maallikkovastuu ovat pienissä seurakunnissa isossa roolissa. Seurakunnat voivat hyvin, vaikka resurssit pienenevät ja ikärakenne vanhenee.
Miten kirkossa näkyvät alueelliset erot seurakunnan nuorisotyön toimintaan osallistumisessa? Osallistutaanko maalla aktiivisemmin kuin kaupungissa? Onko pieni seurakunta suurta ”tehokkaampi” tilastojen valossa?