Vaikka pelkoa ei voi paeta
Raastavat rajoitukset ja sulkevat säpit.
Kuolema kolkuttaa ja epätietoisuus ahdistaa.
Raastavat rajoitukset ja sulkevat säpit.
Kuolema kolkuttaa ja epätietoisuus ahdistaa.
Henkinen kriisinkestävyys on yksi yhteiskunnan vahvuustekijä. Kriiseissä sitä ylläpidetään tukeutumalla normaalioloissa luotuihin rakenteisiin. Pandemian aikana seurakunnat ovat osallistuneet tähän vastuunkantoon innovatiivisella toiminnallaan. Kriisitilanteesta selviämistä ja tehtävänsä toteuttamista kirkko edistää parhaiten tukemalla työntekijöiden ja seurakuntalaisten jaksamista.
Koronan myötä meille on kirkkona annettu loistava tilaisuus pysähtyä ja pohtia uudelleen, miten kirkon ja seurakunnan toiminta tulevaisuudessa muuttuu, kirkkoherra Kimmo Reinikainen painottaa.
Karnevaalit ovat kiinteä ja merkittävä osa erityisesti Reininmaan katolisten kaupunkien perinnettä. Nykyään myös monet evankeliset seurakunnat osallistuvat kulkueisiin ja järjestävät karnevaali-istujaisia yhteisöllisyyden merkiksi. Edes korona ei perinnettä nitistä, ainoastaan muovaa sitä.
Vuoden diakoniatyöntekijä Mirva Kuikka on saanut valtavasti onnitteluja. Iloa synnyttää erityisesti se, että titteli antaa pitkäksi aikaa positiivista näkyvyyttä diakoniatyölle.
Vuoden 2020 pandemia tullaan muistamaan joka puolella maailmaa. Sen sairastuneet ja kuolonuhrit eivät unohdu. Toukokuun puolivälissä 2020 virallinen tieto on, että pandemiaan on sairastunut noin viisi miljoonaa ja kuollut yli 300 000. Tuntematon uhri saattaa kuitenkin unohtua.
Emerituspiispa ja eksegeetti Wille Riekkisellä on pääsiäisen alla kertoa ankaran koronakaranteeninsa keskeltä hyviä ellei erinomaisia uutisia: ”Jeesus elää!”
Korona-ajan Suomessa pidetään ”sosiaalista etäisyyttä.” Sosiaalinen eristäminen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Corona-viruskaan ei ole ensimmäinen pelkoa herättävä tarttuva tauti ihmiskunnan historiassa. Mistä puhutaan sairastamisen ja karanteenin teologiassa?
Maailman koronauutisia seuratessa olen ajatellut evankeliumikertomusten kuvausta Jeesuksen hautaamisesta.
Ihmiskuntaa ravistelee poikkeuksellinen virustauti, pandemia. Sen seurauksena on kaikkialla maailmassa jouduttu kysymään kaksi kysymystä: ”miten arvokas on ihmiselämä?” ja ”onko kaikkien elämä yhtä arvokas”?