On korkein aika ekoteologialle
Teatterintekijä ja kirjailija Juha Hurmeella on käsitys, että kirkko tarjoaa huojennusta silloin, kun ihmisillä on vaikeaa tai hädän hetki.
Tekijä: Janne Villa
Mies joka työnsi piispan Aurajokeen
Tämä on kertomus sodasta. Ei tietystä sodasta, vaan sodasta ilmiönä. Sota on yksi sivilisaation varjoista. Palatsien loiston, hovien henkevyyden ja kasaantuvan vaurauden eteenpäin vievänä voimana on henkilökohtainen kunnianhimo ja sen välineenä sota. Sodan hinnan ovat aina maksaneet yhteiskunnan heikoimmat.
Vaakakupeissa uskonnonvapaus ja eläinten hyvinvointi
Uskonnonvapaus kuuluu perusihmisoikeuksiin. Mutta entä jos se joutuu hankauksiin eläinten perusoikeuksien kanssa? Kumpi painaa enemmän uskonnollisen teurastuksen osalta?
Kestivätkö ihanteet todellisuuden?
Miten noin viisikymppisten kirkollisten kulttuuripersoonien nuoruuden ihanteet muuttuivat iän myötä? Marianne Heikkilä, Antti Nylén sekä Miira Sippola kertovat.
Siis pelastua mistä? Ja mihin?
Nuoret naiset vieraantuvat uskonnollisuudesta, kun kirkko ei asetu keskusteluun globaalin oikeudenmukaisuuden, radikaalin rakkauden ja arkisen yhteyden kysymyksissä, sanoo postmillenniaalien kirkkosuhdetta tutkiva Marjukka Laiho Itä-Suomen yliopistosta.
Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä
Hyvinvointivaltion varjoissa rasistinen luokkayhteiskunta
Yhteiskunta elää tulevan varjossa. Nykyhetkeen heijastuu uhkia kuten ilmastonmuutos ja sen synnyttämä globaali siirtolaisuus. Samanaikaisesti yhteiskuntaan heijastuvat menneisyyden varjot.
Kapitalismi ja kirkko maailmaa pelastamassa
— Ilmastokriisiä ei voi pysäyttää, elleivät kaikki tahot tee merkittäviä panostuksia, sanoo kirkkoa mukaan ilmastotalkoisiin kannustava Sixten Korkman.
Uskonnonvapauslaki 100 vuotta – juridiikan rinnalle laajempia näkyjä?
Uskonnonvapaudella on sekä positiivinen että negatiivinen ulottuvuus. Kirkon tulee puolustaa näitä molempia. Neuvottelu tasapainosta ei ole vain instituutioiden välistä, vaan ratkaisut tapahtuvat ihmisten omina arkisina valintoina.
Mistä Jeesus avautuisi? – kuuntelemisen teologia
Kirkon olemassaolon suurena kysymyksenä on se, missä ja miten kirkko suostuu kohtaamaan ihmiset, kuuntelemaan heitä ja tekemään heidän kanssaan teologiaa.
Yhteisöllisiä kohtaamisia – kirkossako?
Ovet auki -tyyppistä strategialanseerausta ei pidä tehdä, jos kirkon ja seurakuntien toimintaa ei oikeasti haluta kehittää kohtaamisten mahdollistamisen näkökulmasta – ympäri vuoden.
Vakavasti otettava kirkko
Mikäli kirkko haluaa ihmisten elävän uskoaan todeksi instituution sisällä, sen pitäisi olla tavattoman kiinnostunut muuttuvasta todellisuudesta.
Toivo on tulevaisuuteen singottu usko
Tommy Hellstenin usko ja toivo ovat tulleet testatuksi ankarissa olosuhteissa. Terapeutista tuntui, että elämäntyö ja onnellisen elämän edellytykset tuhoutuivat.
— Jumala on kuitenkin niin suvereeni, että hän luo kaaoksesta ja pahasta hyvää.
Kohti valoisampia aikoja
Läheisten kanssa vietetty aika ja työ kestävämmän tulevaisuuden puolesta tuo valoa tulevaan, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo painottaa.
Kohta meitä taas koetellaan
Vaikeudet eivät määrittele meitä, meidät määrittelee se, miten me vaikeuksiin vastaamme. Yksin vai yhdessä, epätoivossa vai luottaen, itsekkäästi vai toisen taakkaa kantaen.
Millainen sanoma kirkolla on suomalaisille pimeän ja vaikean talven alkaessa?
Toivosta tekee mieli puhua, se puhe on jäänyt mielestäni viime vuosina aivan liian vähälle. Toivo on tehtävä ja lahja, muistuttaa piispa Teemu Laajasalo.
Rohkea nainen oli piispana liikaa miehille
Sydänten piispa Irja Askola -kirja täydentää olennaisesti kuvaa rohkeasta, teologisesti johdonmukaisesta ja kirkkoa uudistaneesta piispasta.
Edistävätkö kirkon vaalit demokratiaa vai näennäisdemokratiaa?
Jos seurakuntavaalit ovat haaste, kirkolliskokousvaalit ovat suuri haaste. Uhkana on näennäisdemokratia todella isoissa kysymyksissä.
Tehdään kirkosta siunausten signaalikeskus
— Kirkko voi olla tulevaisuudessakin ihmisille merkittävin uskon, toivon ja rakkauden edistämisen yhteisö ja yhteiskunnan kantava voima — tilastojen laskevista käppyröistä huolimatta, korostaa kirkkohallituksen kehityspäällikkö Liisa Björklund.
Kirkon tulevaisuus tehdään nyt
Jos tulevien seurakuntavaalien pääslogan ”uskottu toivottu rakastettu sellaisena kuin olet” olisi seurakunnissamme kaiken lähtökohta, kirkolla olisi mahdollisuus olla merkittävä toimija ihmisten arjessa ja pyhässä.