Jos tulevien seurakuntavaalien pääslogan ”uskottu toivottu rakastettu sellaisena kuin olet” olisi seurakunnissamme kaiken lähtökohta, kirkolla olisi mahdollisuus olla merkittävä toimija ihmisten arjessa ja pyhässä.
Toisto, toisto ja toisto. Viesti menee perille, kun se tulee vastaan eri reittejä ja tarpeeksi monta kertaa. Kirkon tulevaisuus tehdään nyt.
Tämä on seurakuntavaaliteemojen ensimmäinen viesti, keskustelunavaus ja herättäjä.
Jossain on jo herätty, karulla tavalla. On seurakuntia, joissa katsotaan realiteetit läpi ja todetaan, että pakon edessä liitytään toiseen seurakuntaan tai karsitaan toiminta ja henkilöt minimiin. Toivoisinkin, että seurakunnissa keskityttäisiin vahvemmin ennakointiin; se voittaa aina reagoinnin.
Ennakointihalukkuutta ei ole helppo lietsoa, sillä lukuisissa seurakunnissa katsellaan lähivuosien jäsen- ja kirkollisverotuloennusteita innostunein mielin: rahaa on ja jossain jopa vähän nousevin luvuin varakkaiden eläkeläisten maksaessa uskollisesti kirkollisveroaan.
Silti kaikki keskiarvoennusteet näyttävät edessä olevan raamatulliset seitsemän lihavaa vuotta, kunnes alamäki alkaa.
Alamäen jyrkkyys on hieman loiventunut. Vuonna 2020 ennuste oli 2,4 miljoonan suomalaisen kuuluminen kirkkoon vuona 2040. Tällä hetkellä 18 vuoden päästä kirkkoon kuuluu arvioiden mukaan puolet eli 2,9 miljoonaa suomalaista.
Heikko signaali kertoo sekä koronan että maailman epävakauden vaikutuksesta ihmisiin. Miten koronan ja Venäjän synnyttämä ahdistus puretaan seurakunnissa? Miten ollaan läsnä ihmisten arjessa ja pyhässä niin, että tuntuu? Ja miten olla sitä uudella tavalla?
Nuorissa on tulevaisuus
Seurakuntavaalit on luonteva paikka kääntää katse nuoriin. Kirkon sisäisessä vitsailussa työntekijäkin on vielä nelikymppisenä kirkon nuori. Tämä sama ikä kuuluu muuten kirkon jäsenikseen himoamiin ”millenniaaleihin”, joita usein ajatellaan nuorina. Virallisen määritelmän mukaan nämä ihmiset ovat ensi vuonna 28–43-vuotiaita.
Ei siis ole ihme, että he kiinnostavat kirkkoa. Jos ja kun nykyiseltä näyttävä kirkko ei kiinnosta heitä, he eivät avioidu kirkossa, kasta lapsiaan eivätkä nuoret mene rippikouluun. Laskevien jäsenkäyrien kierre on valmis.
Koska kirkon tulevaisuus tehdään nyt, kannattaa ”Milleniaalit ja kirkko” -työryhmän työskentely ottaa vakavasti ja kiinnittää huomiota sen keskeisiin havaintoihin. (Tutkimus ja tiedontuontanto – evl.fi )
Seurakuntavaalien kampanjoinnissa nuorten, 18–29-vuotiaiden herättelyä on tehnyt NAVI, nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä. Lasten ja nuorten keskus, Allianssi ry ja Suomen partiolaiset ovat olleen erinomaisena tukena seurakunnille nuorten ehdokkaiden rekrytointi- ja äänestyskampanjoinnissa. Ja kun vaalit ovat ohi, sekä kirkkoherroille että vastavalituille tarjotaan koulutusta siitä, miten luottamushenkilö otetaan vastaan ja toimitaan yhteiseksi hyväksi.
Uusia tulossa roppakaupalla
Vaaleissa äänioikeus on vähän yli kolmella miljoonalla evankelis-luterilaisen kirkon jäsenellä. Jäseniä kirkolla on 3,6 miljoonaa. On ainutlaatuista, että viimeistään 20. marraskuuta, vaalipäivänä 16 vuotta täyttävä jäsen saa äänestää vaaleissa. Jopa nuorten tekemä vallankaappaus olisi mahdollinen, mutta jotta sen tekeminen kiinnostaisi tarpeeksi, kirkon tulisi näyttäytyä itselle merkityksellisenä yhteisönä.
Vanhat patriarkaattiset rakenteet, jumiutuneet toimintatavat ja monimutkainen seurakuntavaaliprosessi ovat omiaan työntämään pois, ei kutsumaan uusia ihmisiä.
Silti 14 327 ihmistä on ojentanut kätensä kirkkoa kohti asettumalla ehdokkaaksi tarjolla oleviin 7 544 luottamushenkilöpaikkaan. Puolet tulee valituiksi. Ehdokkaista 2/3 on uusia. Siksi myös heidän vastaanottamiseensa kannattaa panostaa. Luottamushenkilö tuo seurakuntaan oman osaamisensa, mutta samalla myös vie tietoa seurakunnan toiminnasta mukanaan muihin elämänsä vaikutuspiireihin.
Kirkon tulevaisuus tehdään nyt.
Auttava kirkko on ihmisten kirkko
Olen saanut vajaat kaksi vuotta tehdä töitä seurakuntavaali-inspiraattorina. Kiertää puhumassa ja olla kuulemassa seurakunnissa, hiippakunnissa, työpäivillä, ryhmissä. Tuoda omat havaintoni kentälle ja viedä sieltä nousseita asioita seuraaviin esityksiin.
Esityksiä kuulleiden suurin yllätys on ollut se, miten yhteiskunnassa arvostetaan nimenomaan kirkon tekemää auttamistyötä. Diakoniatyötä arvostavat sekä kirkkoon kuuluvat että siihen kuulumattomat. Kirkolta ei korona-aikaankaan odotettu ensimmäisenä sitä, että kirkko striimaa, vaan että se ottaa koppia niistä, jotka eivät pärjää.
Kirkolta ei korona-aikaankaan odotettu ensimmäisenä sitä, että kirkko striimaa, vaan että se ottaa koppia niistä, jotka eivät pärjää.
Koska kirkkoon kuulumisen kärkisyy on se, että kirkko auttaa, ovat vaalit saaneet nostetta diakonian 150-vuotisjuhlavuodesta. Juhlinta on nostanut esiin sen, että kirkko tekee sitä, mitä sen odotetaankin tekevän. Vaalit taas kääntävät katsetta kirkkoon ja samalla myös diakoniatyö saa ansaitsemaansa huomiota.
Kun vaalit on käyty ja vähentyneitä äänestysprosentteja ihmetellään kautta maan, toivoisin, että tätäkään näkökulmaa ei unohdeta neljäksi vuodeksi. Kirkko ei pysty muuttumaan merkitykselliseksi toimijaksi yllättäen vaalien alla, sen täytyy olla sitä – ja pitää melua tekemisistään – joka päivä.
Jotta se onnistuisi siinä, sen pitäisi puhua yhä enemmän suomea, ei kirkkoa. Kutsua ihmisiä syömään yhdessä. Avata ovet aidosti. Kokeilla. Antaa toiminta ja tilat niitä pyytäville ihmisille.
Sellaisena kuin olet
Valtakunnallinen vaalikampanja kutsui ihmistä asettumaan ehdolle ”sellaisena kuin olet”. Äänestämäänkin tullaan sellaisina kuin ollaan. Jos pääslogan ”uskottu toivottu rakastettu sellaisena kuin olet” olisi seurakunnissamme kaiken lähtökohta, kirkolla olisi mahdollisuus olla merkittävä toimija ihmisten arjessa ja pyhässä.
Tähän kannustan työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja äänestäjiä. Jotta jokainen kirkkoa jossain elämänsä kohtaa lähestyvä ihminen saisi tässä maailmassa ja maailmanajassa ainutlaatuisen kokemuksen siitä, että on arvokas, juuri sellaisena kuin on.
Vaalien ennakkoäänestys 8.–12.11. Voit äänestää missä tahansa seurakunnan järjestämällä ennakkoäänestyspisteellä. Vaalipäivänä 20.11. äänestetään omassa kotikirkossa.
Koska vaalit ovat aina paikallisvaalit, etsi oma ehdokkaasi vaalikoneesta seurakuntavaalit.fi/vaalikone
Kirjoittaja on seurakuntavaali-inspiraattori Kirkkopalvelut ry:ssä.
(Kuva Jani Laukkanen)