rauhantyö_kädet
10.12.2020 / Artikkeli

Rauhaa rakennetaan osallisuudella ja vuoropuhelulla

Julkaistu Kategoriat ArtikkeliAvainsanat ,
Jaa:

Rauhan ja turvallisuuden teemaa on tärkeä lähestyä oikeudenmukaisen rauhan, inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeusnäkökulman kautta – valtiokeskeisen turvallisuusajattelun sijaan. Käytännössä keskeistä on aito vuoropuhelu ja kumppanuus eri toimijoiden kanssa.

Suomi laatii vuonna 2020 koko valtionhallinnon yhteisen Afrikka-strategian. Laatimisen taustalla on paitsi Afrikan maissa, myös globaalissa tilanteessa viime vuosina tapahtunut muutos: Afrikan maat ovat ottamassa talouskehityksensä ja väestönkasvunsa myötä yhä näkyvämpää roolia maailmanpolitiikassa ja taloudessa.

Samalla kun poliittisen tason suhteet Afrikan maihin ovat Suomelle entistä tärkeämpiä, moni Afrikan maa on kasvavien markkinoidensa ansiosta myös entistä potentiaalisempi kauppakumppani. Tässä yhteydessä on tärkeää huomioida afrikkalaisten yhteiskuntien hauraus sekä yhteiskunnalliset jännitteet, jotka voivat johtaa konfliktien kärjistymiseen. Esimerkiksi Etiopian viimeaikaiset tapahtumat ovat osaltaan osoittaneet tämän.

Rauha rakentuu sisältä päin

Afrikka-strategiassa rauhan ja turvallisuuden teemaa olisi tärkeä lähestyä oikeudenmukaisen rauhan, inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeusnäkökulman kautta – valtiokeskeisen turvallisuusajattelun sijaan. Konfliktien moniulotteisuus edellyttää monia toisiaan täydentäviä lähestymistapoja, jotta kestävä rauha saavutetaan.

Rauhaa tulee rakentaa yhteiskunnan eri tasoilla varmistaen, että mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua. Keskeistä on tavoittaa naiset, nuoret sekä haavoittuvat ja syrjityt ryhmät, jotka jäävät usein rauhanprosessien ulkopuolelle, millä taas on pitkäkestoisia vaikutuksia niin yksilöiden, yhteisöjen kuin koko yhteiskunnan kannalta.

Kestävän rauhan saavuttamiseksi muutoksen on synnyttävä sisältä päin. Siksi myös Afrikka-strategian laadinnassa ja toimeenpanossa on tärkeä pyrkiä aitoon vuoropuheluun ja kumppanuuteen sitä koskevien maiden kanssa.

Rauhaa tulee rakentaa yhteiskunnan eri tasoilla varmistaen, että mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua.

Rauhaa tulee rakentaa paikallisten toimijoiden johdolla ja omistajuudessa tukemalla osallistamista yhteiskunnan eri tasoilla. Ilman yhteiskunnan kokonaisvaltaista muutosta, yksilöiden ja yhteisöjen suhteiden parantumista, luottamuksen vahvistumista ja hyvinvointia, väkivallan kierre ja konflikti puhkeavat helposti uudelleen.

Vuoropuhelu on välttämätöntä – ja haasteellista

Suomen Lähetysseuralla on vuosikymmenien kokemus ja osaaminen toimimisesta kumppanuudessa paikallisten kirkkojen ja muiden toimijoiden kanssa Afrikan eri maissa.

Rauhantyömme painopisteitä ovat Zimbabwe ja Etiopia. Molemmissa maissa uskonnolliset ja perinteiset johtajat ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita, ja heillä näyttää olevan merkittävä rooli konfliktien ennaltaehkäisyssä sekä rauhan ja sovinnon rakentamisessa. Sekä Etiopiassa että Zimbabwessa on vahva tarve vuoropuhelulle, mutta sitä joudutaan käynnistämään ja käymään poliittisesti haastavissa tilanteissa.

Zimbabwen kehitystä on leimannut jo vuosikymmeniä syvä epävakaus, joka vaikuttaa koko eteläiseen Afrikkaan. Poliittinen tilanne on lukkiintunut, koska maan humanitaarinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne on hyvin vaikea.

Suomen Lähetysseura tukee Zimbabwen kirkkojen neuvoston (ZCC) työtä, jolla on edistetään merkittävästi kansalaisyhteiskunnan osallistamista ja vuoropuheluun mukaan tuomista. Dialogiin kannustavalla työllään neuvosto pyrkii, yhteistyössä kirkkojen ja muiden toimijoiden kanssa, vaikuttamaan siihen, että taloudellinen oikeudenmukaisuus maassa toteutuu ja Zimbabwe kulkee kohti demokratiaa, rauhaa ja sovintoa.

Työ on tärkeää, sillä se pyrkii ylläpitämään kansalaisyhteiskunnan toimitilaa, tukemaan sen toimijoiden aktiivisuutta ja keskinäistä yhteistyötä sekä kannustaa osallistumista niin yksilö- kuin yhteisötasolla. On huomattu, että alueellisen ja paikallisen tason vuoropuhelulla sekä paikallisten rauhanrakenteiden vahvistamisella on tärkeä merkitys kansallisen dialogin sekä muutosprosessin mahdollistamisessa.

Etiopiassa työskentelemme Mekane Yesus kirkon ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa vahvistaaksemme luottamusta ja vuoropuhelua eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien välillä. Tuemme rauhantyön ja vuoropuhelun suunnittelun osaamista sekä psykososiaalisen tuen huomioimista työssä.

Psykososiaalinen rauhanrakennus luo vakautta ja hyvinvointia

Konfliktisyklien ja väkivallan kierteen katkaisemiseksi sekä kestävän rauhan saavuttamiseksi on tärkeää vahvistaa psykososiaalisen tuen ja rauhanrakennuksen välisen yhteyttä. Sen merkitystä sekä Zimbabwessa että Etiopiassa on entisestään korostanut koronapandemia – muiden yhteiskunnallisten haasteiden ja epävakauksien lisäksi. Pandemialla on pitkäaikaiset vaikutukset konfliktialueilla toimivien rauhanrakentajien ja koko väestön mielenterveyteen sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin.

Yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen psykososiaalisia tarpeiden huomioimisella saavutetaan tarvittava vakauden ja hyvinvoinnin taso, joka mahdollistaa jäsenten osallistumisen rauhan ja sovinnon prosesseihin. Tämä edistää yhteiskunnallista tervehtymistä ja kestävää rauhaa.

WorldPeace

Sovinto koskettaa kaikkia

Rauhaa ja sovintoa ei tarvita vain Afrikassa. Jännitteet ja polarisaatio ovat läsnä kaikkialla, myös täällä Suomessa. Siksi Helsingin seurakuntayhtymä, Diakonissalaitos ja Suomen Lähetysseuran perustivat #sovinto-ohjelman edistämään yksilöiden ja yhteisöjen halua ja kykyä toimia sovinnon rakentajina sekä täällä kotimaassa että maissa, joissa työskentelemme.

#sovinto toimii alustana alalla toimiville organisaatioille, ammattilaisille ja kaikille sovinnosta kiinnostuneille. Sovinto koskettaa kaikkia – ja meillä kaikilla on mahdollisuus edistää sitä.

rauhanrakennus_Rintakoski

Kirjoittaja toimii rauhantyön päällikkönä Suomen Lähetysseurassa.

Kuvat Cytonn photography / Unsplash, Humphrey Muleba / Unsplash