Ukrainan kansa ja presidentti Zelenskyi ovat tehneet viikossa maailmanlaajuisen ihmeen. Eri tahoilla johtajat puhuvat suoraan ja rehellisemmin kuin koskaan. Päättäjät ryhtyvät tekoihin, joihin ei kenelläkään olisi ollut tahtoa ja rohkeutta vielä kuukausi sitten. Luterilaiset piispat totesivat, että ”Venäjän hyökkäys on rikos kansainvälistä oikeutta ja synti Jumalaa vastaan”.
Elämme yllättäen käsikirjoitusta, jota kukaan ei olisi osannut muotoilla kuukausi sitten.
Zelenskistä ja Ukrainan kansasta on tullut jedi-ritareita, joiden sädemiekka ja polttopullo näyttävät mitättömiltä, mutta jotka nostavat esiin suuren ja myyttisen taistelun hyvän ja pahan välillä. Tähtien sodan tavoin imperiumin voitto näyttää ilmeiseltä, mutta kapinalliset aikovat tehdä ihmeen. Sen seurauksena Euroopassa unohtuvat hetkeksi keskinäiset kahinat, USA:ssa republikaanit ja demokraatit hurraavat samalle asialle ja maailma pidättää hengitystään.
Demokraattinen päätöksenteko, asioiden nimeäminen oikein ja oikeuden toteutuminen ovat nyt tärkeitä koko maailmalle. On totuuden hetki.
Iso ja ratkaisematon kysymys on se, miten Putinin aloittama ja harhaiseen retoriikkaan perustuva sota Ukrainassa voi loppua. Monen toivorikas ajatus on se, että hyökkääjien moraali voisi nousta hyökkäyskäskyä vastaan ja tuhansien nuorten miesten turha kuolema avaisi silmät. Tai että hyökkäys tyrehtyisi huoltoketjujen katkeamiseen, koronaan ja taisteluväsymykseen. Pelottava mahdollisuus on kuitenkin se, että aseet ovat jatkossa yhä järeämpiä ja Putin päätyy pommittamaan kaupunkeja tavalla, joka tapahtui Syyriassa.
Olennainen on myös kysymys Venäjän kansasta, joka on ilmeisesti suurelta osin pidetty piilossa sotaa koskevasta informaatiosta. Venäläisiä ei tule syyllistää Putinin synneistä vaan pikemminkin nähdä mahdollisena tulevaisuuden tekijänä ja sodan pysäyttäjänä.
Kaikkien näiden ajatusten ohella on kysyttävä kirkon ja kirkkojen roolia. Suomessa piispat vetosivat Venäjän kirkon johtoon: ”Vetoamme kaikkiin, jotka kantavat vastuun Venäjän sotatoimien käynnistämisestä ja mahdollistamisesta. Tehkää kaikkenne hyökkäyksen pysäyttämiseksi. Vetoamme Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja muihin Venäjän uskonnollisiin yhteisöihin, että ne toimisivat sodan pysäyttämiseksi ja rauhan puolesta.”
Venäjän ortodoksisen kirkon johto on myötäillyt Putinia ja sotaretoriikkaa, mutta katse kohdentuu myös muualle kirkossa. Löytyykö kirkon piirissä toisinajattelijoita, jotka näkevät valheet sekä myös kirkon ja vallan liiton suuret vaarat? Moskovan patriarkaatin alaiset kirkot Ukrainassa ovat protestoineet jo äänekkäästi. Samoin merkille voi panna papiston parissa syntyneen vetoomuksen, jonka kirjoitti yli pari sataa pappia. Määrä on vielä pieni, mutta ehkä olennainen alku jollekin suuremmalle.
Sodan vastaisissa mielenosoituksissa on pidätetty jo tuhansia, mutta lähipäivät näyttävät, onko valta lopulta kansalla, joka kokoontuu yhteen. Tänään on aika tukea Venäjän kansan ja ortodoksikirkon toisinajattelijoita, jotka haluavat avata venäläisten äitien ja isien silmät nuorten turhan kuoleman välttämiseksi.
Monta muutakin asiaa voidaan tehdä nyt: Kenelle tuntemallesi henkilölle sinä voit lähettää sähköpostia? Milloin soivat Harkovan ja Kiovan puolesta kirkoissa kellot tiettynä aikana viikosta?
Kirjoittaja on Maan suolan päätoimittaja ja Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikön johtaja.