Armo, oikeudenmukaisuus ja arjen politiikka
Lentäminen merkitsi vielä vähän aikaa sitten kiinnostusta maailmaa kohtaan. Nyt kiinnostus maailman tilasta vaatii lentopuritanismia. Jos kiusaus nousta ilmaan on ylitsepääsemätön, katumusharjoituksetkin ovat käden ulottuvilla.
Harvaan asutulla maaseudulla diakonin työajasta iso osa kuluu kotikäynneillä. Yksinäisyyden torjumisessa tarvitaan silloin luotettava auto ja puoli päivää aikaa. Teollisuuspaikkakunnalla diakoni auttaa maahanmuuttajia pääsemään osaksi yhteisöä. Yhteinen toive on, että saisi tulevaisuudessakin keskittyä siihen, minkä osaa parhaiten.
Maan suola –lehti haastoi Facebookin pastorit-ryhmän miettimään, mikä maksaa kirkossa. Lyhyt ja vilkas keskustelu toi esiin erikoisen piirteen: harvaan asutulta maaseudulta ei kuulunut pihaustakaan, mutta ulkosuomalaistyön papit sekä anglikaaninen kirkko Suomessa innostuivat pohtimaan asiaa.
Maaseutu on jees! Se on energiaa, tilaa asua ja olla, maaseudulla luonto on 24/7 ja järvetkin ihan rannassa. Maaseudulla henki kulkee!
Mikkelin piispa Seppo Häkkisen mukaan vapaaehtoistoiminta ja maallikkovastuu ovat pienissä seurakunnissa isossa roolissa. Seurakunnat voivat hyvin, vaikka resurssit pienenevät ja ikärakenne vanhenee.
Miten kirkossa näkyvät alueelliset erot seurakunnan nuorisotyön toimintaan osallistumisessa? Osallistutaanko maalla aktiivisemmin kuin kaupungissa? Onko pieni seurakunta suurta ”tehokkaampi” tilastojen valossa?
Monissa seurakunnissa on paljon maaseutua. Tyypillistä on, että nuoret muuttavat pois, mutta monin paikoin on havaittavissa myös paluumuuttoa.
Kirkon ihmisoikeusfoorumin viime vuoden lopussa ilmestynyt Näkökulmia ihmisoikeuksiin on ajankohtainen ja tarpeellinen julkaisu. Siinä käydään läpi laaja kirjo ajankohtaisia ihmisoikeuskysymyksiä kirkon näkökulmasta ja esitellään kirkon ja ihmisoikeuksien kosketuspintojen – mukaan lukien kipupisteet – pitkää ja mutkikasta historiaa.
Maapallolla etenevä elinympäristöjen ja yhteisöjen tuhoutuminen on oire syvemmästä kriisistä. Vanhan testamentin tekstien näkökulmasta kyse on ideologisesta, eettisestä ja hengellisestä kriisistä.
Epäily kuolemantuottamuksesta Kristiinankaupungissa ja lukuisat työntekijöiden kriittiset palautteet johtivat yksityisen hoivayksikön sulkemisen ja kaupungin väliin tuloon.
Suomeen on tarjolla raju muutos sosiaali- ja terveysalan toteutukseen: maakunnat vastuuseen ja terveyskeskukset kilpailemaan asiakkaista. Ratkaisu on iso ja seurauksena voi olla kohtalokas virhe, jos kilpailun seurauksena syntyy kovaa taloudellista tulosta tekevää, mutta tasoltaan kyseenalaista sote-tuotantoa.
Tällaistako on Suomen tulevaisuus?
Uutta vuosisataa kohti suuntaavalla Suomella on nyt tärkeä kysymys pohdittavanaan. Miten osaisimme avautua yhteiskuntana niin, että ihmisoikeusjulistuksen keskeinen syrjimättömyyden sanoma muuttuu todeksi kaikille Suomessa oleville?
Vuonna 2014 Väylä-kirjat julkaisivat kokoelman saarnojani. Annoin kirjalle nimen Poliittinen postilla. Kirjan lukeneet totesivat, ettei siinä mitään poliittista ollut.
Mikä siis tekee saarnasta poliittisen?
Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa 2018 – 2022 kerrotaan, että romaneihin kohdistuva arjen syrjintä ja vihapuhe ovat väestön omien kokemusten ja useiden selvitysten mukaan lisääntyneet.
Niko Huttusen mukaan kristinuskolla ja suomalaisella kansallisuusidentiteetillä on vahvoja liittymäkohtia. Uskontoa on mahdollista käyttää nationalismin välineenä myös siten, ettei se sulje toisia pois.
Kristinusko on uskonto, jonka DNA:han on kirjoitettu migraatio, liikkuminen yli rajojen.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon pohjavirtaa on kristillinen isänmaallisuus. Sille perustalle on rakennettu suomalainen yhteiskunta. Kuuluuko siellä enemmän lähimmäisenrakkauden vai muukalaisvihan ääni?
Millainen olisi ihanteellisen oikeudenmukainen sote-uudistus? Olisiko edes mielekästä runnoa läpi vain minimitasoisesti oikeudenmukainen sote? Keskustelua soten oikeudenmukaisuudesta ei saa hellittää.
Työttömien keskusjärjestö ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski on tyytymätön aktiivimalliin. Se uhkailee ja syyllistää ratkaisujen sijaan.
Helppoa on olla välittämättä rakenteisiin piiloutuvasta vääryydestä ja jopa väkivallasta, kun se ei ole ihan lähellä. Jeesus kutsuu seuraajiaan maan suolaksi ja varoittaa: “Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi?
Mitä on poliittinen saarna? Miten yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkyy saarnoissa? Voiko yhteiskunnalliset teemat yhdistää evankeliumiin ja hengelliseen todellisuuteen?
