Erätauko edistää rakentavaa dialogia

Dialogi on yksi tapa vastata huoleen yhteiskunnan polarisoitumisesta ja tapa vahvistaa luottamusta sekä demokratiaa.

Erätauko on dialogimenetelmä, joka kehitettiin Sitrassa vuosina 2017–2018. Dialogi oli yksi tapa vastata Sitran huoleen yhteiskunnan polarisoitumisesta ja tapa vahvistaa luottamusta sekä demokratiaa.

Vuonna 2019 Erätauko-hankkeen päättyessä Sitra sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden päättivät perustaa Erätauko-säätiön viemään menetelmää ja tavoitteita eteenpäin.

Tukea keskustelukulttuurin kehittämiseen

Erätauko-menetelmä on ilmainen, ja siihen liittyvät tukimateriaalit ovat kenen tahansa käytettävissä neljällä eri kielellä. Osa käyttää Erätauon työkaluja ja materiaaleja dialogien järjestämiseen, osa käyttää Erätauon elementtejä oman yhteisönsä keskustelukulttuurin kehittämiseen.

Erätauko on levinnyt nopeasti ja laajalle, myös ulkomaille. Yksi syy on huolellisesti tehty kehitystyö. Menetelmää olivat kehittämässä dialogisuuden asiantuntijat, eri yhteiskunnallisten toimijoiden ja todellisuuksien edustajat sekä palvelumuotoilijat. Menetelmää ja sen ensimmäisiä, erilaisia versioita kokeiltiin käytössä Kemijärvellä, Joensuussa, Lahdessa ja Helsingissä. Näiden pohjalta menetelmää kehitettiin paremmaksi.

Olen saanut olla mukana sekä Sitran Erätauko-kehittäjäryhmässä sekä Erätauko-säätiössä sen alusta lähtien. Vuosien varrella on tullut koettua, opittua ja ymmärrettyä monenlaista. Samalla on täytynyt tehdä rauha sen kanssa, että valmiiksi ei tulla. Erätauko-menetelmä vaatii jatkuvaa kehittämistä.

Tätä olemme tehneet Erätauko-säätiössä. Keskiössä on edelleen rakentava ja tasavertainen dialogi, mutta samalla on luotu uusia työkaluja keskustelun järjestäjien ja ohjaajien tueksi. Näin muotoutuivat esimerkiksi työkalu kielitietoisemman dialogin tukemiseksi sekä tukimateriaalit vaikeisiin keskusteluihin.

Kestävästi kehitetyn menetelmän lisäksi Erätauon levinneisyyttä selittää tarve. Enemmistö suomalaisista kokee kotimaisen keskustelukulttuurin menneen huonommaksi, neljännes ei enää halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska pelkää muiden reaktioita, ja valtaosa kaipaa lisää kunnioitusta erityisesti somen ja median keskusteluihin.

Lähes kaikki suomalaiset kokevat, että hyvään keskusteluun kuuluu kuunteleminen, keskustelukumppanin kunnioittaminen ja se, että tulee itse kuulluksi.

Samalla valtaosa suomalaisista nauttii syvällisistä keskusteluista ja enemmistö kaipaisi lisää mahdollisuuksia käydä rauhallista dialogia. Lähes kaikki suomalaiset kokevat, että hyvään keskusteluun kuuluu kuunteleminen, keskustelukumppanin kunnioittaminen ja se, että tulee itse kuulluksi.

Onko meillä sananvaltaa?

OECD:n luottamusarvioinnin mukaan Suomessa luotetaan hallintoon ja demokratiaan edelleen hyvin, mutta luottamuksessa on merkittäviä alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Luottamus on heikompaa maaseudulla, matalammin koulutetuilla ja alemman tulotason kotitalouksissa. Tämä herättää kysymyksen, miten näiden todellisuuksien ihmiset ovat kutsuttuina ja edustettuina yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteon prosesseissa.

OECD suosittaa Suomelle, että täällä pitäisi edistää laajempaa yhteiskunnallista vuoropuhelua.

Lisäksi OECD:n arvioinnissa selvisi, että niiden Suomessa asuvien ihmisten osuus, jotka kokevat voivansa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon on pieni verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin. OECD suosittaakin Suomelle, että täällä pitäisi edistää laajempaa yhteiskunnallista vuoropuhelua – eli sitä dialogia.

Dialogi on yksi mahdollisuus

Kehittämistyön ja tarpeen lisäksi Erätauon suosiota selittää sen joustavuus. Erätaukoa käytetään ja on käytetty erilaisissa tilanteissa, tapahtumissa ja erilaisten kohderyhmien kanssa. Keskiössä on aina dialogi, mutta monet toimijat käyttävät sen tukena omaa asiantuntemustaan ja toimintaympäristön ymmärrystä.

Osa Erätauoista on järjestetty jollekin tietylle kohderyhmälle, jotta osallistuminen koettaisiin turvallisemmaksi ja lähestyttävämmäksi. Osa käyttää Erätauon Rakentavan keskustelun pelisääntöjen lisäksi myös esimerkiksi turvallisemman tilan periaatteita.

Työkaluja ja sanoitusta on pohdittu yhdessä nuorten kanssa selkeämmäksi. Joskus on luovuttu Erätaukoon kuuluvasta kokemuspuheesta, jotta vaikeasta aiheesta voisi keskustella yleisemmällä tasolla. Lahdessa on kehitetty lapsille ja nuorille Skididialogit-konsepti.

Verkko-Erätaukojen avulla on saavutettu ihmisiä, jotka eivät yleensä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja etä-Erätauot koettiin osallistujien palautteen mukaan usein saavutettavimmiksi kuin fyysisesti läsnä toteutettavat. Työyhteisöjen Erätauoissa sanoitetaan, miten organisaation tehtävä- ja vastuuerot voivat vaikuttaa dialogiin ja niin edelleen.

Erätauko-säätiön sivuilla voi lukea erilaisten toimijoiden ja ihmisten kokemuksia siitä, miltä Erätauko tuntui ja mitä hyötyä siitä oli.

Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että Erätauko ei ole ihmeteko, eikä se sovi kaikkiin hetkiin tai kaikenlaisiin tilanteisiin. Demokratiassa tarvitaan erilaisia kohtaamisen ja keskustelun tapoja, dialogi on yksi niistä. Erätauon avulla pyrimme luomaan tasavertaisempaa ja rakentavampaa keskustelua tärkeistä aiheista.

Se ei tarkoita, että yhteiskunnan valtarakenteet tai epäkohdat jotenkin unohdettaisiin, vaan että keskustelu itsessään olisi mahdollisimman tasavertaista: jokaisella osallistujalla on mahdollisuus halutessaan kertoa omista kokemuksistaan ja jakaa omia ajatuksiaan.

Rakentavassa keskustelussa voi kertoa omia kokemuksiaan ilman, että tarvitsee pelätä haastetuksi tulemista tai jankkaavaan väittelyyn joutumista.

Ennen käyttöön ottamista onkin hyvä harkita, toimiiko Erätauko siinä, mitä halutaan saavuttaa ja mitä halutaan saada aikaiseksi. Joskus tarvitaan useampi keskustelu, että luottamus vahvistuu. Kaikkien kanssa ei tarvitse käydä dialogia, jollei halua. Erätauko-keskusteluun osallistumista pohtivan taas on hyvä miettiä, onko valmis dialogiin siitä aiheesta, josta sitä ollaan järjestämässä.

Erätauko-keskusteluissa olleiden palautteen mukaan arvostetaan paljon rakentavuutta ja rauhallista keskustelua. Sitä, että voi kertoa omia kokemuksiaan ilman, että tarvitsee pelätä haastetuksi tulemista tai jankkaavaan väittelyyn joutumista. Että joskus voi olla ihan oma itsensä, ei vain joku, joka muille edustaa lähinnä vain tiettyä järjestöä, puoluetta, yritystä tai aatetta. Että välillä voi vain kuunnella, eikä aina sanoa jotakin kaikesta.

Kohtaamiset auttavat eteenpäin

Eri dialogikokemusten lisäksi tärkeää näiden vuosien aikana on ollut yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Erätauko on luotu yhteistyössä, sitä on viety eteenpäin yhteistyössä ja sitä on kehitetty yhteistyössä. Ilman Erätaukoa käyttävää verkostoa ei olisi Erätaukoa. On pitkän linjan dialogi- ja osallisuusasiantuntijuutta, uusia toimeen tarttujia, dialogin merkityksellisyyteen heränneitä uteliaita, yhden kerran kokeilijoita ja pitkäjänteisiä strategeja.

Keskustelukulttuuria ja demokratiaa ei vahvisteta yksin ja erillään, vaan yhdessä ja yhteistyössä.

Keskustelukulttuuria ja demokratiaa ei vahvisteta yksin ja erillään, vaan yhdessä ja yhteistyössä. Yksi tapa on dialogi ja keskustelun mahdollistaminen erilaisista, tärkeistä asioista niin, että mahdollisimman moni tulisi kuulluksi. Parhaimmillaan kohtaamisissa syntyy uudenlaista ymmärrystä, uusia oivalluksia ja sellaista tietoa, joka auttaa kulkemaan elämässä ja yhteiskunnassa eteenpäin.

Kirjoittaja on Erätauko-säätiön toimitusjohtaja. Kuva Marica Rosengård.