Mies, jonka turvapaikanhakuprosessi on viety huolimattomasti läpi. Suomeen yksin tullut lapsi, jolle myönnetään vuoden mittaisia, määräaikaisia oleskelulupia yksi kerrallaan. Nainen, jolle paluu kotimaahan olisi kohtalokas, ei tavoita juristiaan kertaakaan oleskelulupaa hakiessaan.
Lisätään tähän ylityöllistetty oikeusaputoimisto ja tuhannet vapaaehtoiset, jotka yrittävät selvittää lainsäädännön kiemuroita yksin ja yhdessä, jotta oikeudenmukainen käsittely olisi kaikille turvapaikanhakijoille mahdollinen. Samaan aikaan yhteiskunnan ja järjestökentän toimijoista yksi on valmiina palvelemaan ja antamaan asiantuntevaa opastusta.
Pakolaisneuvonta ry perustettiin, kun Suomeen alkoi saapua ensimmäisiä itsenäisesti maahan tulleita turvapaikanhakijoita. Taustalla oli Yhteisvastuukeräyksen hanke vuonna 1988, jonka pohjalta ja yhteiskunnalliseen tarpeeseen yhdistykset ja yksityishenkilöt perustivat rekisteröidyn yhdistyksen 1990. Kyseessä on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille.
Suomi on kasvavan maahanmuuton maa
Maailma on sittemmin muuttunut ja Suomi on kasvavan maahanmuuton maa. Vuonna 2015 yli kolmekymmentätuhatta ihmistä saapui hakemaan turvapaikkaa. Seurakunnat avasivat oviaan, vapaaehtoiset olivat liikkeellä. Oli hätämajoituksia, keräyksiä, kotimajoitusta ja erilaista toimintaa. Moni tulija halusi kääntyä kristityksi. Turvapaikanhakuprosessien arveltiin aluksi vievän puolisen vuotta, sitten vuoden, sitten muutaman vuoden. Viiden vuoden takaista ilmiötä puretaan kuitenkin yhä.
Pakolaisneuvonta kirkon ja seurakuntien tukena
Viime vuosien aikana kirkon jäsenet, seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovatkin toimineet vahvasti turvapaikanhakijoiden sekä uuspaperittomien eli ilman oleskelulupaa Suomessa elävien tukena.
Monissa tapauksissa suurimpana haasteena on toisen tai kolmannen vaiheen hakuprosessi sekä lyhyet, vuoden tai kahden mittaiset oleskeluluvat. Ensimmäinen prosessi on saatettu hoitaa siten, etteivät kaikki huomioonotettavat seikat ole tulleet huomioiduiksi. Niistä on löytynyt myös menettelyvirheitä. On ollut tulkkaus- sekä käsiteongelmia ja uusia syitä turvapaikan myöntämiseksi on saattanut ilmaantua.
Tilanteet vaativat erityistä lainsäädännön osaamista, jota voi olla erittäin hankala saada riittävän nopeasti ja kattavasti valitusaikojen puitteissa. Maakohtainen ja alueellinen tieto on myös ensiarvoisen tärkeää, sillä jokaisella alueella on erilaiset todellisuudet, vaarat ja mahdollisuudet.
Vahvan vertaistukiverkoston lisäksi konkreettista tukea onkin useasti saatu Pakolaisneuvonnan tukipuhelimesta. Seurakuntien työntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksen mukaan järjestön palvelu on ollut hyvää ja asiantuntevaa, vaikka sen juristit ja työntekijät ovat olleet erittäin työllistettyjä.
Kritiikkiä ja selvityksiä
Vuonna 2016 tehtyjä turvapaikanhakijoiden oikeusapuun liittyviä lakimuutoksia on kritisoitu esimerkiksi Lakimiesliiton ja Asianajajaliiton taholta. Muutokset ovat heikentäneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
Oikeusministeri Antti Häkkänen toteutti viime vuonna selvityksen muutosten vaikutuksista. Samana syksynä oikeusavustajien palkkioasetuksia muutettiinkin työn määrää paremmin vastaavaksi, mutta ongelmia on edelleen. Oikeusministeriössä selvitetään keinoja, joilla turvattaisiin esimerkiksi asiantuntevien oikeusavustajien riittävä määrä.
Tällä hetkellä on käynnissä sisäministeriön tilaama riippumaton selvitys koskien turvapaikkaprosessia. Sen osana selvitetään myös oikeusturvan toteutumista. Selvityksen on tarkoitus valmistua kesällä 2019. Ministeriöiden eri hankkeissa yritetään panostaa erityisesti ensimmäisen turvapaikanhakuprosessin parantamiseksi.
Miten kirkko tukee Pakolaisneuvontaa?
Seurakunnat ja kirkon jäsenet toimivat ympäri Suomen turvapaikanhakijoiden tukena. Työssä vaaditaan erityistä asiantuntijatukea, jota ei useinkaan kirkosta, kunnasta tai kaupungista löydy. Sen vuoksi Pakolaisneuvonnan palvelut ovat tärkeitä.
Järjestön palvelunumeron ei ylipäätään pitäisi olla ylibuukattu. Niin kauan kuin palvelu on ainoa varteenotettava toimija tämän ongelman keskellä, tulee seurakuntien ja kirkon vastuullisesti tukea sen työtä. Olemme itse olleet sitä alun perin rakentamassa ja järjestöstä on työssämme ratkaisevaa hyötyä.
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutumattomuus uhkaa myös suomalaisten perusoikeuksien toteutumista
Turvapaikanhakuprosessien ongelmat eivät poistu kieltämällä ne. Väärin perustein turvapaikkaa hakevien vuoksi ei pidä joustaa perusoikeuksista. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutumattomuus uhkaa myös suomalaisten perusoikeuksien toteutumista. Jos yhteiskunnallinen tilanne muodostuu taas jostakin syystä hankalaksi, alammeko ratkaista tilannetta perusoikeuksistamme luopumalla?
Hyvin hoidettu turvapaikkaprosessi on hyödyksi koko yhteiskunnalle ja meille kaikille. Se vahvistaa kristillistä ihmiskuvaa ja länsimaisen yhteiskunnan peruspilareita: jokaisen ihmisarvon kunnioittamista sekä oikeusturvan toteutumista.
Artikkelikuva on Suomen pakolaisneuvonnan #sokeaoikeus-kampanjasta. Kuvassa rikos-ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
Laura Arikka on Kirkkohallituksen asiantuntija, alueena Ihmisoikeudet ja yhteisötyö