Tekoäly rakentaa yhteyttä – tai estää sen?
Uhkakuvilla mässäilyn sijaan kannattaa ajatella tekoälyn mahdollisuuksia, sanoo tekoälyn etiikkaa tutkiva professori Jaana Hallamaa.
Uhkakuvilla mässäilyn sijaan kannattaa ajatella tekoälyn mahdollisuuksia, sanoo tekoälyn etiikkaa tutkiva professori Jaana Hallamaa.
Autonominen teknologia ulottuu yhä useammille elämänalueille. Kaupallinen ilmailu on tästä hyvä esimerkki. Se on osoittanut, että ihmisen ja tekniikan välinen yhteistyö toimii myös vaarallisessa ympäristössä. Olisiko siitä opittavaa?
Eläimet eivät elä unohduksen sumussa, vaan ne ovat tietoisia ja tuntoisia olentoja. Nykyiseen eläintuotantoon sisältyy väistämättä kovuutta ja väkivaltaa.
Kirkossa kuohahti alkuvuonna keskustelu eläinten oikeuksista ja ihmisten oikeudesta tuottaa ja syödä lihaa. Se teki selväksi, että asiaa pitää ryhtyä selvittämään. huolella ja eri osapuolia reilusti kuunnellen.
Ihminen on kenties ainoa olento, joka pystyy pohtimaan eettisiä kysymyksiä. Se korostaa vastuutamme muista olennoista. Ihmisen suhde eläimiin on asia, joka on nyt vuorossa tulla julkiseen keskusteluun.
Pyhyyden taju näyttää myös eläimet pyhinä ja sen myötä rajan tajun siitä, miten eläimiä saa kohdella.
Ainakaan leipää ja kalaa tarjoava Jeesus ei ollut kasvissyöjä. Löytyykö Raamatusta selkeitä perusteita kasvissyönnin kristillisyydelle?
Moni sekasyöjä kamppailee lihantuotannon oikeutuksen kanssa. Voiko eläimiä kasvattaa ruoaksi niitä arvostaen ja tuhoamatta maailmaa? Voiko lihansyöjäkin olla eettinen?
Luomulampurille eläimet eivät ole massaa vaan yksilöitä, joille tarjotaan mahdollisuus elää oman lajinsa mukaista elämää.
Eläinten hyvinvointi määritellään nykyään eläimen kokemukseksi sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Lainsäädännössäkin painotus on muuttumassa suojelusta hyvinvoinnin säätelyksi.
Raastavat rajoitukset ja sulkevat säpit.
Kuolema kolkuttaa ja epätietoisuus ahdistaa.
Maailmassa näkee nälkää noin 700 miljoonaa ihmistä. Pandemia kasvattaa määrää noin 100 miljoonalla per vuosi. Vuoteen 2030 asetettuja köyhyyden poistamistavoitteiden toteutumiseen tarvitaan globaaleja sitoumuksia, mutta ratkaisijan roolissa ovat yksittäiset ihmiset.
Pääsiäisen juhla on ristiriitainen olemukseltaan ja tähän on selvä syy: yksilön kokema äärimmäinen väkivalta tulee aivan ilon ja valon vierelle. Skaalan molemmat laidat eivät vain tunnu mahtuvan samaan kuvaan.
Kaiken sen kanssa värkkääminen, mikä tulee maasta ja vedestä, on erottamaton osa Risto Nordellia. Mutta kokki tai ruokafriikki hän ei ole.
– Kun kirkolla on vahva hengellinen ydin ja identiteetti, on varaa olla avoin. Toivon kristityiltä rohkeutta keskustella muiden katsomusten edustajien kanssa. Tällaista vuoropuhelua haluan itsekin edistää, sanoo isä Ambrosius.
Miltä tuntuu kohdata kasvokkain ihminen, joka surmasi oman läheisen? Onko tappajalla oikeutta pyytää anteeksi omaiselta? Kirkon palkitsema dokumentaristi John Webster kohdisti kameransa kivun ytimeen.
Meneillään oleva aika olisi ilman pandemiaakin. On ilmastokriisi, ja katastrofin aineksia heitellään soppaan kuin mausteita keittoon. Muutos on mahdollinen, mutta se ei tapahdu itsestään, uskovat Elokapina-aktivistit.
Bolivian alkuperäiskansojen naisille tarjottu käsityökoulutus paitsi tukee unelmaa ammatista myös lisää ymmärrystä omista oikeuksista.
Urugualaiselle Emiliano Sosa Barriosille pandemia-aika uudessa ympäristössä on herättänyt tarpeen edistää keskustelua eettisistä kysymyksistä tieteen, teknologian, yhteiskunnan ja kirkon edustajien välillä.