Armo, oikeudenmukaisuus ja arjen politiikka
Henkinen kriisinkestävyys on yksi yhteiskunnan vahvuustekijä. Kriiseissä sitä ylläpidetään tukeutumalla normaalioloissa luotuihin rakenteisiin. Pandemian aikana seurakunnat ovat osallistuneet tähän vastuunkantoon innovatiivisella toiminnallaan. Kriisitilanteesta selviämistä ja tehtävänsä toteuttamista kirkko edistää parhaiten tukemalla työntekijöiden ja seurakuntalaisten jaksamista.
– Itämeren suojelussa on menty sanoista tekoihin. Tietoisuus vaadittavista toimista on lisääntynyt. Jokainen yksilö voi vaikuttaa asioihin, rohkaisee Saara Kankaanrinta. Itämeren pelastamisen ykkösnainen kannustaa nyt kansaa Ekopaastoon.
Hiljaisuuden ystävien tuore toiminnanjohtaja Juha Tanska on työnarkomaani. Siksi hän on oikea ihminen puhumaan siitä, miten liiasta työstä voi paastota.
Koronan myötä meille on kirkkona annettu loistava tilaisuus pysähtyä ja pohtia uudelleen, miten kirkon ja seurakunnan toiminta tulevaisuudessa muuttuu, kirkkoherra Kimmo Reinikainen painottaa.
Karnevaalit ovat kiinteä ja merkittävä osa erityisesti Reininmaan katolisten kaupunkien perinnettä. Nykyään myös monet evankeliset seurakunnat osallistuvat kulkueisiin ja järjestävät karnevaali-istujaisia yhteisöllisyyden merkiksi. Edes korona ei perinnettä nitistä, ainoastaan muovaa sitä.
Järvenpääläiset Katri ja Visa Kuusikallio liittyivät fransiskaanien kolmanteen sääntökuntaan kahdeksan vuotta sitten.
Merimieskirkoissa saavat palkkaa vain harvat, joten aktiivinen vapaaehtoistoiminta on välttämätöntä. Sitä voi täälläkin fanittaa, mutta ei kritiikittömästi. Hyviäkään käytäntöjä ei kannata siirtää paikasta toiseen, ellei mukaan liitetä analyysiä kyseisistä toimintakulttuureista, Anna ja Teemu Hälli painottavat.
Kun organisaation maine kokee pahan kolauksen, selittely ei riitä. On kysyttävä, mikä meni vikaan ja miten vika korjataan.
Kansan keskuudessa on elänyt käsitys, että kirkko keskittyy liiaksi syntiin ja pahaan. Ilmiön inhana kääntöpuolena on omituinen siunauksen ja Luojan hyvien lahjojen rajoittamisen himo.
Vuoden diakoniatyöntekijä Mirva Kuikka on saanut valtavasti onnitteluja. Iloa synnyttää erityisesti se, että titteli antaa pitkäksi aikaa positiivista näkyvyyttä diakoniatyölle.
Konkreettinen toiminta on yksi ihmisen tärkeimmistä selviytymiskeinoista elämän kriisitilanteissa. Tämä näkyy vahvasti vapaaehtoistoiminnassa.
Kun ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski näkee aikaisin aamulla ekaluokkalaisia lapsia kävelemässä kouluun, hän katselee omasta mielestään suomalaisen onnellisuuden perustaa.
Rauhan ja turvallisuuden teemaa on tärkeä lähestyä oikeudenmukaisen rauhan, inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeusnäkökulman kautta – valtiokeskeisen turvallisuusajattelun sijaan. Käytännössä keskeistä on aito vuoropuhelu ja kumppanuus eri toimijoiden kanssa.
Sanalla kirkko on monia tasoja ja ulottuvuuksia. Sen samastaminen yhteen kansalliskirkkoon on teologisesti tarkasteltuna oikeastaan aika ongelmallista.
Rakkaus murtaa kaikki maantieteelliset ja eksistentiaaliset rajat. Toisaalta todellinen universaali rakkaus on mahdollinen vain jos arvostan omaa kulttuuriani ja traditiotani, paavi Franciscus painottaa teologisessa kiertokirjeessään.
– Kun yhdenvertaisuus toteutuu kirkossa, ihmiset kokevat turvallisuutta sukupuolesta, etnisestä ja hengellisestä taustasta sekä seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Silloin kaikki voivat paremmin, sanoo Turun tuleva piispa Mari Leppänen.
Afrikassa elämän yllätyksellisyys näyttäytyy kaikilla elämän aloilla. Tämä johtuu pitkälti siitä, että yhteiskuntia ei ole rakennettu ylläpitämään kansalaisten hyvinvointia.
Verisistä yhteenotoista voidaan päästä rauhaan, jos onnistutaan siirtymään koston kierteeltä kohti sovintoa, uskoo tutkimusprofessori Antti Pentikäinen.
Tiernapoikaperinne kaipaa uudistamista, jotta se voi säilyä.
