Miten kirkossa näkyvät alueelliset erot seurakunnan nuorisotyön toimintaan osallistumisessa? Osallistutaanko maalla aktiivisemmin kuin kaupungissa? Onko pieni seurakunta suurta ”tehokkaampi” tilastojen valossa?
Kirkossa kootaan tilastoja vuonna 2017 uudistetun tilastokäytännön mukaisesti. Osa kirkon työntekijöistä kokee lähestulkoon lopunaikojen kauhua jatkuvasta tilastoinnista, mutta kirkolle ne tuottavat kokonaisesityksiä toiminnan määristä.
Lupasin Maansuolalle tutkia muutamia seurakuntien tilastoja ja samalla esitellä nuorisotyön tilastointia, joka avaa varsin mielenkiintoisen näkökulman nuorisotyöhön Suomessa.
Isot vai pienet edellä pienessä kuvassa?
Tilastojen valossa tällä hetkellä eniten osallistujia kokoavat toimintaansa Ranuan, Perhon ja Herttoniemen seurakunnat. Jokaisessa näistä tuhatta seurakuntalaista kohti on yli 20000 osallistumista. Jos toimintaan osallistuisi mainitun seurakunnan jäsenet tasaisesti, tarkoittaisi se, että jokainen jäsen osallistuu vuodessa noin 20 kertaa seurakunnan tilaisuuksiin.
Jos toimintaan osallistuisi mainitun seurakunnan jäsenet tasaisesti, tarkoittaisi se, että jokainen jäsen osallistuu vuodessa noin 20 kertaa seurakunnan tilaisuuksiin.
Noiden kolmen edellä mainitun seurakunnan joukossa on pieni Perhon seurakunta (noin 2600 jäsentä) ja kirkon mittapuun mukaan suuri Herttonimen seurakunta (yli 16000 jäsentä). Perhossa kirkkoon kuuluu yli 90 prosenttia seurakunnan jäsenistä, kun taas Herttoniemessä vain joka toinen kuntalainen on seurakunnan jäsen.
Kokonaisvertailussa pienet vie ja isot vikisee
Vertailtaessa eri kokoisten seurakuntien toiminnan suhteellisia osallistujamääriä, on selkeä ero pienten ja suurten seurakuntien välillä. Pienen seurakunnan jäsenistöstä tuhatta jäsentä kohti on 450 osallistumista, kun taas suurten seurakuntien kohdalla luku on 250.
Pienen seurakunnan jäsenistöstä tuhatta jäsentä kohti on 450 osallistumista, kun taas suurten seurakuntien kohdalla luku on 250.
Määrällisesti tämä luku kääntyy tietenkin toisinpäin, eli suurten seurakuntien toiminta kokoaa määrällisesti enemmän ihmisiä.
(Sininen palkki ilmaisee osallistumiset suhteessa tuhanteen seurakuntalaiseen ja oranssi tähti osallistumisten määrän)
Hiippakunnittain vertailtuna Lapuan hiippakunta pitää selkää johtoasemaa, kun taas Espoo ja Helsinki jäävät peräpäähän muiden hiippakuntien muodostaessa keskikastin.
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
www.nuorisotilastot.fi
Valitsin erityiseen tarkasteluun kirkon tekemän nuorisotyön. Nuorisotyön tilastoja julkaisee kirkkohallituksen lisäksi AVI:n ja OKM:n yhteishanke nuorisotilastot.fi. Sivusto kokoaa yhteen eri kasvatuksen toimijoiden tilastoja, ja tuottaa vertailulukuja ja taulukoita mm. suhteessa kunnan väkimäärään. Nyt käytettävissä olevat tilastot ovat pääosin vuodelta 2016.
Sinänsä tiedot ovat saatavilla kirkon omista palveluista, mutta norisotilastot.fi:n karttakuvat ovat havainnollisia. Tilastosta saadaan karttakuva esimerkiksi nuorteniltoihin osallistumisesta.
Rippikoulun käymisen logiikka
Nuorisotyötä tarkasteltaessa mielenkiintoinen havainto liittyy rippikouluun. Rippikoulun käymisessä aktiivisimpia ollaan jo kertaalleen mainitun Kainuun lisäksi Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Vähäisintä rippikouluun osallistuminen on tilastojen valossa Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa molemmissa vain hieman yli 60% alueen nuorista osallistuu rippikouluun.
Pääkaupunkiseudun vähäinen rippikouluun osallistuminen selittyy muuta maata alhaisemmalla kirkkoon kuulumisella. Pohjois-Pohjanmaalla kirkkoon kyllä kuulutaan, mutta rippikoulu käydään mieluusti oman herätysliikkeen rippikoulussa.
Pohjois-Pohjanmaalla kirkkoon kyllä kuulutaan, mutta rippikoulu käydään mieluusti oman herätysliikkeen rippikoulussa.
Rippikoulun käymisessä maan suurimmat kunnat löytyvät peräpäästä liki peräjälkeen. Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere ja Turku kokoavat rippikouluun noin puolet ikäluokan nuorista. Listan kärjessä on taas lukuisia seurakuntia, jotka yltävät yli 100% lukuihin.
Huomionarvoista on esimerkiksi se, että aivan Tampereen kupeessa oleva Kangasala saa rippikoulun osallistumisprosentiksi vuonna 2016 tasan 100%, kun vertailukohtana käytetään kunnan nuorten määrää.
Yli sadan prosentin luvut eivät ole virheitä, vaan tilastollista heiluntaa. Täysin tarkkaan poimintaan ei päästä ja pienessä seurakunnassa yhdenkin heitto lukumäärässä saa prosentit nousemaan tai laskemaan.
Rippikoulusta isoseksi ja nuorteniltaan
Rippikoulun jälkeen isoseksi hakeudutaan vilkkaimmin parin tuhannen asukkaan Vesannolla. Siellä tilastojen mukaan ikäluokan nuorista 100% osallistui isoskoulutukseen.
Koko taulukon kärkiviisikko on pieniä alle 5000 asukkaan kuntia. Keskisuurista Suomussalmi kokoaa isoskoulutukseen 54% nuorista ja suurista seurakunnista (yli 15000) kärkipaikkaa pitää Seinäjoki 42 prosentilla.
Sadan ensimmäisen kunnan joukossa, joissa suhteellisesti eniten hakeudutaan isoskoulutukseen, on 41 kappaletta alle 5000 asukkaan kuntia ja 22 kappaletta yli 15000 asukkaan kuntia. Keskikastiin, eli yli 5000 mutta alle 15000 asukasta, jää 37 kappaletta kuntia.
Nuorteniltoihin osallistumisessa kärkipaikkaa pitää lukumäärällisesti pieni Toholampi. Siellä tuhatta nuorta kohden nuorteniltaosallistumisia tulee 14600. Kakkospaikkaa pitää hallussaan yli 19000 asukkaan Pirkkala. Sielläkin tuhatta nuorta kohden nuorteniltakäyntejä tulee yli 12000.
Sadan suosituimman nuorteniltapaikkakunnan joukossa on eniten keskisuuria (5000-15000 asukasta) kuntia. Yli 15000 asukkaan kuntia on 29 ja alle 5000 asukkaan kuntia 27.
Nuorteniltoihin osallistumisessa kärkipaikkaa pitää lukumäärällisesti pieni Toholampi. Siellä tuhatta nuorta kohden nuorteniltaosallistumisia tulee 14600.
Vale, emävale ja tilasto
Tilastoja tarkasteltaessa on tietenkin hyvä muistaa niiden käyttökelpoisuus, paikkaansa pitävyys ja tietojen yleistettävyys. Tilastoinnin uudistuttua on esimerkiksi selvää, etteivät kaikki seurakunnat ole vielä omaksuneet uusia tilastointitapoja. Seurakunnista kuulee myös tietoja, kuinka eri tavoin eri tilastoinnin kohtia on tulkittu. Siksi tähän vertailuun ei kannata suhtautua turhan vakavasti.
Koko kirkon kuvaa katsottaessa näyttäisi kuitenkin siltä, että pienemmissä seurakunnissa toimintaan osallistutaan enemmän kuin isoissa. Lapuan hiippakunnan alueella osallistuminen on suhteessa väkilukuun selkeästi vilkkainta ja se näkyy esimerkiksi rippikouluun osallistumisessa.
Lapuan hiippakunnan alueella osallistuminen on suhteessa väkilukuun selkeästi vilkkainta ja se näkyy esimerkiksi rippikouluun osallistumisessa.
Kun otetaan tarkasteluun yksi työmuoto, tässä tapauksessa nuorisotyö, näkyvät erot toisessa valossa. Pienessä seurakunnassa ei ilmeisesti riitä resurssia järjestää nuorisotoimintaa suurempien seurakuntien lailla, ja tämä näkyy toimintatilastoissa. Nuorteniltoihin osallistutaankin eniten keskisuurissa kunnissa.
Lähteet:
nuorisotilastot.fi
Kirkon tilastot (sakasti.evl.fi)
Artikkelikuva: Sanna Krook (Kirkon kuvapalvelu)
Mikko Sulander työskentelee asiantuntijana Tampereen hiippakunnassa.