Vuonna 2014 Väylä-kirjat julkaisivat kokoelman saarnojani. Annoin kirjalle nimen Poliittinen postilla. Kirjan lukeneet totesivat, ettei siinä mitään poliittista ollut. He kokivat sen saarnat aivan tavalliseksi perusjulistukseksi.
Nimen valintaa vaikuttivat eri tekijät. Ensinnäkin se oli iskevä. Olihan siinä suomalaisen perussielun rakastama alkusointu. Toiseksi siihen sisältyi porilaista ironiaa. Se muuten sanotaan suoraan kirjan “Lukijalle”-kappaleessa: “Joskus olen kuullut, että kun kirkon toiminnassa on ollut vasemmistolaisia, on asiaa kuvattu sanomalla: ‘Nyt on politiikka tuotu kirkkoon.’”
Kirjassa on saarnoja, jotka on pidetty jumalanpalveluksissa, joihin on liittynyt kristillisten sosialidemokraattien toiminta, siis selvästi puoluepolitiikkaa. Sen lisäksi on saarnoja, jotka on pidetty työväen kirkkopyhissä sekä työn jumalanpalveluksissa että yhteiskunnallisissa kirkkopyhissä. Voitaisiin siis ajatella, että osa kirjan saarnoista olisi jotenkin erityisellä tavalla poliittisia. Se oikeuttaisi kirjan nimen. Vahva saarnakirja väärällä nimellä näin Tapio Seppälä otsikoi kirjan esittelyn Hengellisessä Kuukauslehdessä 9/2015.
Luther poliittisena saarnaajana
Ruotsalainen Henrik Ivarsson analysoi vuonna 1956 julkaistussa väitöskirjassaan Saarnan tehtävä (Predikans uppgift) reformaation ja pietismin saarnaa. Mainittakoon, että kirja on edelleen Helsingin teologisen tiedekunnan tutkintovaatimuksissa. Lutheria käsitellessään hän luonnollisesti kirjoittaa evankeliumin ja lain saarnasta. Reformaatio-osio päättyy kuitenkin lukuun “Saarnan sosiaalinen tai kansalaistarkoitus”. Siinä on kaksi alalukua “Den samvetsrådande predikan” ja “Luthers sociala straffpredikan”. Näiden yhteiskuntaa neuvovan ja yhteiskunnallisen rangaistussaarnan voi katsoa olevan luterilaista poliittista saarnaa.
Luther kritisoi yhteiskunnallisia ilmiöitä kokonaisuudessaan.
Yksityiskohtana voi mainita, että rangaistussaarnassa Luther vaatii esivaltaa panemaan koronkiskurit kuriin. Hän kritisoi yhteiskunnallisia ilmiöitä kokonaisuudessaan. Hän näkee, ettei kaikki uudenluominen ja uudistaminen maallisen hallintavallan alueella tapahdu saarnaamalla. Saarnalla ei ole monopolia, mutta sillä on näihin suuri jopa hallitseva merkitys.
Saarna poliittisena tekona
Kuten alussa jo kävi ilmi niin Poliittisen postillan saarnat on yleisesti hyväksytty, mitä osoittanee sekin, että koko 600 kappaleen painos myytiin loppuun. Kaikki eivät ole olleet valmiit hyväksymään kirjan johdannossa olevaa väitettä: “Jokainen saarna on poliittinen teko.” Ivarsson on osoittanut, että luterilaisten saarnaajien keinovalikoimaan kuuluu myös erityisellä tavalla poliittinen saarna. Miten perustelen jokaisen saarnan poliittisuutta? Kirjasessani Apu messun ymmärtämiseen kirjoitan saarnasta: “Saarnassa evankeliumin sanoma tuodaan läsnäolijoiden elämään. Se auttaa näkemään oman elämäntilanteensa uudessa, vapauttavassa valossa.”
Kun saarnan kuulija kirkosta ulos astuessaan alkaa nähdä elämäntilanteensa aivan uudenlaisena, merkitsee se uutta suhdetta hänen elämänpiiriinsä aina yhteiskuntaan asti. Saarnasta on tullut näin myös poliittinen teko
Kun saarnan kuulija kirkosta ulos astuessaan alkaa nähdä elämäntilanteensa aivan uudenlaisena, merkitsee se uutta suhdetta hänen elämänpiiriinsä aina yhteiskuntaan asti. Saarnasta on tullut näin myös poliittinen teko. Mikäli saarnalla ei ole tällaista vaikutusta, se on myös silloin poliittinen teko jättäessään kuulijan yhteiskunnallisesti sidottuun tilaan.
Tapio Lampinen on professori, käytännöllisen teologian dosentti ja käytännöllisen teologian lehtori (em.)