Armo, oikeudenmukaisuus ja arjen politiikka
Jumala on kuollut, uskonnot hiipuvat ja kirkon rooli yhteiskunnallisissa keskusteluissa on tullut tiensä päähän. Näin kärkevästi ehdittiin Suomessakin vuosien mittaan ajatella. Tuuli on nyt kääntynyt. Tällä hetkellä eri tahot toivovat yhä useammin kirkon ääntä turvapaikkakeskusteluun, ihmisoikeuskysymyksiin tai köyhimpien puolustamiseen.
Millainen olisi ihanteellisen oikeudenmukainen sote-uudistus? Olisiko edes mielekästä runnoa läpi vain minimitasoisesti oikeudenmukainen sote? Keskustelua soten oikeudenmukaisuudesta ei saa hellittää.
Mitä Jeesus sanoisi suomalaisesta diakoniasta? Kehottaisi työntekijäitä lepäämään, olemaan rohkeita ja ottamaan kaikki mukaan.
Työttömien keskusjärjestö ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski on tyytymätön aktiivimalliin. Se uhkailee ja syyllistää ratkaisujen sijaan.
Maan Suola-podcastin ensimmäisessä jaksossa pohditaan Kirkon ja yhteiskunnan ex-, nyky- ja tulevaisuuden suhdetta sekä etsitään erityisesti niitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, joissa pitäisi käyttää kirkon ääntä, jotta seurattaisiin Jeesuksen opetuksia. Kristiina Hyppölän vieraana Kari Latvus.
Helppoa on olla välittämättä rakenteisiin piiloutuvasta vääryydestä ja jopa väkivallasta, kun se ei ole ihan lähellä. Jeesus kutsuu seuraajiaan maan suolaksi ja varoittaa: ”Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi?
Mitä on poliittinen saarna? Miten yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkyy saarnoissa? Voiko yhteiskunnalliset teemat yhdistää evankeliumiin ja hengelliseen todellisuuteen?
Maan suola –lehti tarttuu isoon haasteeseen: kirkon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen. Lehden työnimenä oli pitkään Kirkko ja yhteiskunta ja nyt nuo sanat muodostavat tulevan asialistan ytimen.
Elämme aikaa, jolloin demokratian arvot ovat koetuksella. Länsimainen käsitys hyvästä yhteiskunnasta on toisen maailmansodan jälkeen rakennettu sen varaan, että yhdessä haluamme puolustaa jokaisen ihmisoikeuksia. Kirkko on elänyt mukana tässä.
Luterilaisen maailmanliiton ja sen yhteistyökumppaneiden järjestämässä konferenssissa pohdittiin populismia, yhteiskunnan ja maailman tilaa sekä kirkon roolia kaiken keskellä. Churches as Agents for Justice and against Populism kokosi toukokuiseen Berliiniin yli kuusikymmentä osallistujaa ympäri maailman.
Suomi on tunnustanut saamelaiset alkuperäiskansaksi ja vahvistanut saamelaisille kulttuuriautonomian lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus omien kieltensä ja kulttuuriensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja valtiolla on vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta. Suomessa on useaan otteeseen todettu, että suomalaiset eivät tunne saamelaisuutta. Tämä on yksi este saamelaisten oikeuksien yhdenvertaiselle toteutumiselle.
Julkinen päätöksenteko tuntuu olevan entistä hankalampaa. Ilmiöiden mutkikkuus ja yhteenkietoutuneisuus tekevät päätösten seurausten arvioinnin hyvin vaikeaksi. Mitä esimerkiksi sote- ja maakuntauudistus oikeasti vaikuttaa palvelujen kustannuksiin, saatavuuteen ja laatuun? Kukaan ei tiedä. Vielä mahdottomampaa on arvioida yksittäisen apua tarvitsevan ihmisen näkökulmasta, saako hän parempaa hoivaa kuin nykyjärjestelmässä saisi.
Maailmanlaajuisesti edessämme on ehkä suuri muutos. Nykyisistä työpaikoista voi hävitä tai olennaisesti muuttua puolet tai kolmannes jo lähimmän vuosikymmenen aikana. 1800-luvun alusta lähtenyt teollinen kehitys – oikeastaan vallankumous – on tullut uuteen taitekohtaan, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia työn, yhteiskunnan ja sosiaalisten verkostojen suhteen.
Suomalaisen yhteiskunnan sisällissodan jälkeisen eheytymisen ja integraation taustalla on osaltaan se, että johtavat poliittiset liikkeet lähtivät rakentamaan yhteiskuntaa maltillisesti ja tasa-arvoisuutta ajavien lakien kautta
Suomesta on tehty YK:lle viime vuosien aikana kolme lähisuhdeväkivaltaan liittyvää valitusta: CEDAW-komitealle, lasten oikeuksien yleissopimusta valvovalle komitealle sekä YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudattamista valvovalle ihmisoikeuskomitealle.
Sisällissodan tutkimuksessa tapahtumia on kirkossa katsottu liian lyhyestä ajallisesta näkökulmasta.
– Kirkon kannalta kyse oli rajusta muutosprosessista, jota voidaan kutsua vanhan kirkollisuuden hajoamiseksi, sekularisaatioksi tai demokratisoitumiseksi. Tämä kehitys oli alkanut jo 1800-luvun puolella.
Sisällissodan sadanteen muistovuoteen on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa valittu painopisteeksi muistaminen. Tällä valinnalla liitytään osaltaan valtioneuvoston kanslian Sisällissodan muistovuosi -hankkeeseen.
Erilaisia malleja työttömyyden alentamiseksi on mietitty Suomessa paljon. Minijob-järjestelmä on ollut monesti keskustelussa esillä samoin kuin muut saksalaisen ”Agenda 2010” -ohjelman luomat uudistukset.
Seppo A. Teinonen oli eturivin ekumeeninen vaikuttaja, äärimmäisen lahjakas kielimies ja tutkija, mutta myös individualisti, joka kulki omaa tietään.
Linkola on epäilemättä tunnetuimpia elossa olevia suomalaisia. Hän jakaa vahvasti mielipiteet. Riitta Kylänpään teos Linkolasta sai vuoden 2017 Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.
