Uskonpuhdistusjuhlinta sata vuotta sitten
Sata vuotta sitten itsenäisyys oli rohkean askeleen päässä ja kaikkea muuta kuin selvä. Uskonpuhdistusjuhlavuoden yleisön mielessä oli isänmaan kohtalo, johon sanoma piti sovittaa.
Tekijä: Seppo Väisänen, FM
Asenteet ja Pisan katedraali
Mikä on se tie, joka vie parempaan ihmisoikeuksien toteutumiseen myös vammaisten henkilöiden osalta? Perusongelmathan ovat asenteissa. Niihin vaikuttaminen ei ole helppoa eikä nopeaa. Näen, että asiallisen tiedon välittäminen on yksi välttämätön kanava.
Turvapaikanhakijan ihmisoikeuksista
Kansainväliset ihmisoikeusperiaatteet nousevat ihmiskunnan yhteisestä eettisestä koodista, jonka Jeesus ilmaisi sanoin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”. Kirkkojen on kuitenkin ollut vaikeaa yksimielisesti tukea konkreettisia ihmisoikeuksia. Tämä vaikeus on tullut viimevuosina vastaan muun muassa ilmastonmuutosta, valtioiden tekemiä ihmisoikeusrikkomuksia, ehkäisyä tai homoseksuaalien oikeuksia koskevissa kysymyksissä.
Mistä suomalaiset perus-ja ihmisoikeusongelmat on tehty?
Suomalaiset perus- ja ihmisoikeusongelmat syntyvät kanssaihmisiä kohtaan tuntemamme solidaarisuuden ja empatian puutteesta.
Thaimaalaisten marjanpoimijoiden ihmisoikeudet
Metsämarjapoimintaa ei Suomessa kohdella “työnä”. Siksi tänne lennätetään tuhansia poimijoita joka vuosi toiselta puolelta maapalloa. He poimivat marjoja jokamiehenoikeuden nojalla ja oleskelevat Suomessa tilapäisillä viisumeilla. Koska poimintaa ei tulkita “työksi”, siihen ei myöskään sovelleta suomalaista työmarkkinalainsäädäntöä.
Kaksitoista artiklaa – ensimmäinen ihmisoikeusjulistus
Luterilaisuus ja satavuotias Suomi
Hyvin perustein voi sanoa, että ilman Martti Lutheria ja hänen vaikutuksestaan syntynyttä reformaatiota tuskin olisi itsenäistä hyvinvointivaltio -Suomea.
Reformaatio – diakonian nousu vai tuho?
Lutherin diakonisen ajattelun keskipisteessä on yhteinen, jaettu hyvä, josta osattomuuteen ketään ei saa pakottaa tai ajaa. Tästä nousee Lutherin profetaalinen parannussaarna, joka rajuudessaan saisi Karl Marxinkin kalpenemaan.
Luterilaisena kristittynä kirkossa ja yhteiskunnassa
Jaana Hallamaa: Yhdessä toimimisen etiikka
Hallamaa päätyy yhdessä toimimisen etiikan kantavaan ideaan ja ihanteeseen eli monenkeskiseen vastavuoroisuuteen. Tämä edellyttää, että toimijat tunnistavat toisensa ja riippuvuutensa toisistaan sekä sitoutuvat toiminnassaan vastavuoroisuuteen.
Antti Raunio: Reformaation yhteiskunnallinen ulottuvuus
Antti Raunion mukaan uterilaisen sosiaalietiikan ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteet sopivat monissa kohdin yhteen
Onko hyvinvointivaltio uskonto? Amerikkalaisen taloustieteilijän yllättävä teos luterilaisuuden kestävästä vaikutuksesta Suomeen
Amerikkalainen kansantaloustieteen professori kirjoittamassa luterilaisuuden vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Ei teologi, ei pohjoismainen – kiinnostavaa!
Luther – profeetta vai vallanpitäjien hännystelijä?
Kulumassa olevan merkkivuoden aikana on nostettu esille myös reformaation epämiellyttäviksi koettuja ratkaisuja. Yksi niistä on se, että Martin Luther asettui vuoden 1525 talonpoikaiskapinan aikana vallanpitäjien puolelle ja torjui kapinallisten oikeutetuilta tuntuvat vaatimukset.
Toimintakykyjä tukeva yhteisö? Kirkko, ihmisoikeudet ja seksuaalivähemmistöt
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista moni kokee olevansa Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa b-luokan kansalaisia. Millä keinoilla voidaan nykyistä paremmin turvata kaikkien seurakuntalaisten tasaveroiset oikeudet hengellisen elämän harjoittamiseen?
Kohti oikeudenmukaisuutta ja vaurautta – teologian, talouden ja politiikan välinen vuoropuhelu
Conviviality… the art and practice of living together. Implications for Work and Economy
Why should we start thinking about conviviality? A number of critical issues converge in their impact on people and localities, which require a new vision and approach to diaconia and to church and society work.