UT2020 on tullut: oletko valmis?
Mobiiliympäristöön käännetty UT2020 puhuu kirkon strategian edellyttämällä tavalla kieltä, jota ihmiset ymmärtävät, vakuuttaa Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila.
Mobiiliympäristöön käännetty UT2020 puhuu kirkon strategian edellyttämällä tavalla kieltä, jota ihmiset ymmärtävät, vakuuttaa Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila.
1960-luvulla luvulla elettiin monessa maassa demokratian murroskautta. Miten on nyt? Mikä murtuu, mitä se synnyttää yksilössä ja yhteiskunnassa? Maan suola pyysi asiaan näkökulmaa neljältä vaikuttajalta.
Suomeen toimeentulon perässä saapuvien ihmisten joukko on moninainen. Yksi ihmisryhmä kohtaa aivan erityistä marginalisointia ja stigmatisointia; siirtolaisromanien tarinat jäävät usein leimojen ja stereotypioiden varjoon. Löytyykö heille minkäänlaista toimijuuden tilaa ja vaihtoehtoista roolia luterilaisissa seurakuntayhteisöissä?
Kristinusko on syntynyt ulossulkemisen pohjalta. ”Tule sellaisena kuin olet” ei missään tapauksessa pidä paikkaansa, jos kirkon historiallisia käänteitä tarkastellaan.
Asun Hongkongissa ja työskentelen sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden asiantuntijana Suomen Lähetysseurassa. Yhteistyökumppaneidemme avarakatseisuus Manner-Kiinassa sateenkaari-ihmisiä kohtaan on tehnyt minuun vaikutuksen.
’Sukupuoli’ sanana viittaa kaksijakoisuuteen – ja kahdesta puolikkaasta tulee kokonainen. Toiseen luomiskertomukseen pohjautuen rakennetaankin usein traditionaalista kristillistä sukupuoliajattelua. On mies ja miehen kylkiluusta luotu nainen.
Uhkaako koronakriisi identiteettiäsi? Näetkö itsellesi vieraat ihmiset ja kansat entistäkin pelottavampina vaaroina ja kilpailijoina, jopa vihollisina?
Pääsiäisen suuri sanoma tuntuu joskus ulkokohtaiselta. Onko sillä jotain oikeaa annettavaa tämän päivän ihmiselle?
Kristus kärsii. Tämä kuva on totta monessa taideteoksessa. Tänään Kristus sairastaa koronaa.
Mikä sai luterilaiset siirtämään pääsiäisen kelloa puoli vuorokautta aikaisemmaksi? Ja mihin katkeaa pääsiäisen leikki?
Maailman koronauutisia seuratessa olen ajatellut evankeliumikertomusten kuvausta Jeesuksen hautaamisesta.
Evoluutio ei ahdista kirkossa, vaan avaa uusia näkökulmia. Pikemminkin keskustelussa on heräämässä uusi vaihe evoluution teologisesta tulkinnasta: evoluutio haastaa myös teologiaa hahmottamaan todellisuutta uudella tavalla.
Kirkossa käytiin neljännesvuosisata sitten tiiviistä keskustelua kreationismista. Sen mukaan Raamatun alkukertomukset voitaisiin lukea kuvauksena maailman alkuhistoriasta. Elääkö kreationismi kirkossa edelleen?
Kristinusko kehittyy eteenpäin evoluution tavoin, näkee Olli Valtonen.
– Meidän on luotava nahkamme, rikottava kangistuneet kaavat ja säädettävä vanhentuneet järjestelmät uusiksi. Kirkon uudistukset rakentuvat vanhan päälle. Mitään ei synny tyhjästä.
Kari Kopperin mielestä seurakuntalaisten tulee olla jatkossa aiempaa enemmän toiminnan subjekteja.
Kirkolla ei ole johdonmukaista tapaa käsitellä eettisiä kysymyksiä. Kirkon kannanotoissa Raamattua ja kirkon aiempaa opetusta tulkitaan luovasti ja tilannesidonnaisesti, toteaa viime marraskuussa väitellyt Lopen kirkkoherra Tuomas Hynynen.
Kirkko on sekä sensuroinut että palkinnut virsiä. Näin tapahtumia muisteli pastori ja virsirunoilija Pekka Kivekäs.
Ihminen on parvieläin. Kuten linnut, mekin tarvitsemme yhteisyyden ilmavirtaa siipiemme alle. Yhteisen hyvän eteen toimiminen kokoaa, kanavoi ja tuottaa energiaa.
Omaehtoisuus ja asiakkuusajattelu haastaa kirkon, joka on perinteisesti määritellyt jäsentensä roolin. Millaiset mahdollisuudet yhteisöllisyyden puolesta puhujalla on yksilöllisyyden aikana?