Kun ihmisoikeudet kilpailevat keskenään
Ihmisoikeudet sekä suojaavat että rajoittavat toisiaan. Usein ne myös tuntuvat vetävän päinvastaisiin suuntiin.
Kategoria: Artikkeli
Tekoäly voi kannustaa nuorta itsetuntemukseen
Tekoäly tarjoaa haasteen ja mahdollisuuden: miten rippikoulua rakennetaan tulevaisuudessa vielä vahvemmin nuorten omasta elämästä käsin?
Tekoälyn etiikka on ihmisen etiikkaa
Jos algoritmi vakoilee, houkuttelee kuluttamaan tai ymmärtää ajatuksia, se tekee niin, koska algoritmin kirjoittaja on siten tahtonut.
Parempi jos ihminen ei syö lihaa
Eläimet eivät elä unohduksen sumussa, vaan ne ovat tietoisia ja tuntoisia olentoja. Nykyiseen eläintuotantoon sisältyy väistämättä kovuutta ja väkivaltaa.
Eläinteologian kysymysten ristiriitaisuuteen kätkeytyy risti
Pyhyyden taju näyttää myös eläimet pyhinä ja sen myötä rajan tajun siitä, miten eläimiä saa kohdella.
Toteuttaako kasvissyönti Jumalan tahdon?
Ainakaan leipää ja kalaa tarjoava Jeesus ei ollut kasvissyöjä. Löytyykö Raamatusta selkeitä perusteita kasvissyönnin kristillisyydelle?
Syö eläimiä, joita pystyisit katsomaan silmiin
Moni sekasyöjä kamppailee lihantuotannon oikeutuksen kanssa. Voiko eläimiä kasvattaa ruoaksi niitä arvostaen ja tuhoamatta maailmaa? Voiko lihansyöjäkin olla eettinen?
Eläimet ovat osa elämän ja luonnon kiertokulkua
Luomulampurille eläimet eivät ole massaa vaan yksilöitä, joille tarjotaan mahdollisuus elää oman lajinsa mukaista elämää.
Tuotantoeläimellä on oikeus hyvinvointiin
Eläinten hyvinvointi määritellään nykyään eläimen kokemukseksi sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Lainsäädännössäkin painotus on muuttumassa suojelusta hyvinvoinnin säätelyksi.
”Tärkeintä lienee toivo”
Henkinen kriisinkestävyys on yksi yhteiskunnan vahvuustekijä. Kriiseissä sitä ylläpidetään tukeutumalla normaalioloissa luotuihin rakenteisiin. Pandemian aikana seurakunnat ovat osallistuneet tähän vastuunkantoon innovatiivisella toiminnallaan. Kriisitilanteesta selviämistä ja tehtävänsä toteuttamista kirkko edistää parhaiten tukemalla työntekijöiden ja seurakuntalaisten jaksamista.
Elämässä ei ole koskaan liikaa iloa
Karnevaalit ovat kiinteä ja merkittävä osa erityisesti Reininmaan katolisten kaupunkien perinnettä. Nykyään myös monet evankeliset seurakunnat osallistuvat kulkueisiin ja järjestävät karnevaali-istujaisia yhteisöllisyyden merkiksi. Edes korona ei perinnettä nitistä, ainoastaan muovaa sitä.
Rauhaa rakennetaan osallisuudella ja vuoropuhelulla
Rauhan ja turvallisuuden teemaa on tärkeä lähestyä oikeudenmukaisen rauhan, inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeusnäkökulman kautta – valtiokeskeisen turvallisuusajattelun sijaan. Käytännössä keskeistä on aito vuoropuhelu ja kumppanuus eri toimijoiden kanssa.
Kaiken maailman kirkko
Sanalla kirkko on monia tasoja ja ulottuvuuksia. Sen samastaminen yhteen kansalliskirkkoon on teologisesti tarkasteltuna oikeastaan aika ongelmallista.
Yhteyden perusta on kaikki rajat ylittävä rakkaus
Rakkaus murtaa kaikki maantieteelliset ja eksistentiaaliset rajat. Toisaalta todellinen universaali rakkaus on mahdollinen vain jos arvostan omaa kulttuuriani ja traditiotani, paavi Franciscus painottaa teologisessa kiertokirjeessään.
Afrikka yllättää ja yllättyy
Afrikassa elämän yllätyksellisyys näyttäytyy kaikilla elämän aloilla. Tämä johtuu pitkälti siitä, että yhteiskuntia ei ole rakennettu ylläpitämään kansalaisten hyvinvointia.
Aikamoinen Afrikka!
Länsimaisilla ihmisillä on kelloja, mutta afrikkalaisilla on aikaa, sanotaan. Kulttuuriemme käsitys ajasta on totaalisen erilainen.
Uusissa rukouksissa etsitään suhdetta tämänpäivän elämään
Minkälainen rukous sopii juuri tähän tilanteeseen ja näille ihmisille? Mikä sanottaa sanomatonta tässä hetkessä? Mihin tahtiin me elämme ja hengitämme Jumalassa juuri nyt? Näihin kysymyksiin etsitään tuoretta näkökulmaa tekeillä olevassa uusien rukousten koosteessa.
Kuka jakaa leivän köyhän kanssa?
Lamavuosina käynnistynyt seurakuntien ruoka-aputoiminta on tullut jäädäkseen. Avun lähtökohtana on tasapuolisuus. Tuoreen Diakonibarometrin mukaan yhteisöllisyyteen halutaan panostaa. Toisaalta on ajauduttu kauaksi ajoista, jolloin ”orja ja vapaa” istuivat yhteiseen pöytään.
Mihin asti kutsumus kantaa – ja minne kutsumus vie?
”Uskon, mutta en niin kuin kirkko opettaa”. Tiivistyykö tähän gallupeista tuttuun määritelmään ”kirkon irrallisten usko”? Siis joukon, joka kuuluu kirkkoon, mutta joka miettii lähteäkö vai jäädäkö. Kirkon irrallisia on niin seurakuntalaisissa kuin työntekijöissä.
Suomalainen luterilaisuus on osa kristittyjen globaalia verkostoa
Kirkon uusi strategia Ovet auki kannustaa rohkeaan kokeilukulttuuriin sekä erilaisten kumppanuuksien ja verkostojen rakentamiseen.