Vuoden 2020 pandemia tullaan muistamaan joka puolella maailmaa. Sen sairastuneet ja kuolonuhrit eivät unohdu. Toukokuun puolivälissä 2020 virallinen tieto on, että pandemiaan on sairastunut noin viisi miljoonaa ja kuollut yli 300 000. Tuntematon uhri saattaa kuitenkin unohtua.
Maaliskuussa Helsingin Sanomien (22.3.2020) kolumnisti Jussi Konttinen muistutti, että tauti vääristää näkökenttäämme. Saatamme unohtaa, kuinka paljon monet tavallisen nimiset taudit tappavat vuosittain: tuberkuloosi 1,3 miljoonaa uhria vuodessa, HIV 770 000, influenssa jopa 650 000, pneumokokki 500 000 ja malaria 405 000.
Korona-pandemia on paha ja vaarallinen tauti vielä pitkään. Sen viimeistä vaihetta emme ole vielä nähneet, ehkä vain alkusoiton tai alun lopun.
Pandemia on tuonut esiin myös hyvää: todella runsaasti on esillä halu auttaa tarvitsevia lähimmäisiä. Tämä on varmasti yksi pandemian parhaista puolista.
Toisaalta erittäin suuri pelko on (siinä), että pandemian seurauksena käännymme sisäänpäin: perheet katsovat vain kotiinsa, asuinyhteisöt tukevat lähellä asuvia, ja valtiot suojelevat vain kansalaisiaan. Pandemian suurin uhri voi olla toinen ja tuntematon, jos annamme nykyhetkessä vallitsevien fyysisten rajoitusten pystyttää myös pysyvämpiä sosiaalisia ja kansallisia raja-aitoja.
Pandemian suurin uhri on ihminen, josta tulee toinen, pelottava ja vieras.
Historiassa on toistunut lukuisia kertoja se, että pahan- ja taudinkantajiksi tulevat lopulta toiset ja erilaiset. Heistä tehdään syntipukkeja. Projisoimme heihin tartunnanlähteen, vaikka todellisuudessa pandemia on vauhdilla levinnyt juuri ystäväpiireissä, juhlissa ja iloisissa tunnelmissa.
Tänä vuonna testataan aidosti myös se, rakastammeko tuntematonta ja murrammeko pelon, jota koemme vierasta kohtaan. Pandemian suurin uhri on ihminen, josta tulee toinen, pelottava ja vieras. Tähän näköpiirissä olevaan sosiaalisten verkostojen lamakauteen tarvitsemme erityistä elvytystä ja ripeitä vastatoimia.
Kari Latvus
Kirjoittaja on Maan suola -lehden päätoimittaja ja Kirkon jumalanpalvelus ja yhteiskunta yksikön johtaja.