Arkkipiispa, patriarkaalisen vallan varjo ja arjen näkeminen

”Arkkipiispan viran näkökulmasta jonkinlainen varjo – jos sitä nyt voi varjoksi sanoa – on valtiollisen hierarkian paino. Samaan aikaan on tapahtunut patriarkaalisen ja papiston vallan hidas murentuminen 1900-luvulla. Sen aikana on opittu katsomaan elämää omien silmien tasolla.” Näin kuvaa arkkipiispa Kari Mäkinen kirkon suurta muutostrendiä.

Kirkon ihmisoikeusagendaa selkeytettävä

Ensi näkemältä globaalit ihmisoikeudet ovat hyvällä tolalla. Näin voi sanoa erityisesti silloin, kun tarkastellaan monen vuosisadan tai -tuhannen isoa kehityskaarta, jossa näkyy vahva kehitysprosessi, siis eräänlainen evoluutio. Ihmisoikeudet ovat käyneet läpi historian eri vaiheissa prosessin, joka heijastaa monella tavalla myös kulttuurin ja etiikan evoluutiota. Kehitys ei ole ollut suoraviivaista vaan edistysaskelia on seurannut surkeita vaiheita, joissa on jouduttu todistamaan ihmisoikeuksien polkemista maahan ja jopa kokonaisien laajojen yhteisöjen totaalista tuhoamista, kansanmurhaa.

Ihmisen hyvä teologian, politiikan ja talouden yhteisenä kysymyksenä

Eurooppaa on luonnehdittu Aasian mantereen läntiseksi niemekkeeksi, jossa asuu alueen kokoon nähden poikkeuksellisen monia kansallisuuksia. Kristinuskon ja kirkkojen keskeisen historiallisen roolin näkökulmasta on mitä luontevinta, että kirkoilla on edelleen intressiä maanosamme tulevaisuuteen liittyviin asioihin.
Siksi taloudesta on keskusteltava myös kirkossa.

Muutos, köyhät ja rakenteet. Yhteiskunnallinen visiopaperi (Gal 2:9-10)

Onko kirkolla ja sen toiminnalla erityinen ja tietoinen suunta suomalaisen yhteiskunnan keskellä? Mihin kirkon työ tähtää? Tämän perusteella Suomen ev-lut. kirkossa diakonian ja yhteiskuntatyön linjaukset päättyivät kuitenkin vuoteen 2015, eikä tällä hetkellä ole yhteisesti päätettynä ja julkaistuna mitään suuntaviittoja. Siksi juuri nyt tarvitaan keskustelua siitä, mihin tähtäämme nyt. Tarvitaan vahva kirkon työn visio yhteiskunnassa, koska muutokset ovat suuria. Reilusti on kysyttävä: mitä merkitsevät kristillinen usko ja luterilaisuus yhteiskunnassa?
Tähän Paavalillla on näkökulma.

Pääkirjoitus: Kirkon uusi julkinen tila

Luterilaisella kirkolla ja suomalaisella hyvinvointivaltiolla on erikoinen suhde. Monien tutkijoiden mielestä luterilaisuuden voi nähdä jopa pohjaismaisen hyvinvointivaltion äitinä.
Kirkon asema julkisessa tilassa on kuitenkin muutoksessa.

Kirkossa kaikkien hävikkiruokajuhlat

Pori Jazzia ja sen myötä myös SuomiAreenaa on kuvattu yhteiskunnan hyvin toimeentulevien kesäkekkerinä ja näyttäytymistorina. Heinäkuussa 2017 kaiken keskellä Keski-Porin kirkossa pitivät varjobileitä, erilaista cocktailtilaisuutta eli mingleä, työttömät, vammaiset, köyhät ja vähäväkiset.

Tupakkateollisuus lobbaa Porin SuomiAreenalla

Professori Heikki Hiilamo väittää Philip Morris –tupakkatehtaan toimintaa Porin SuomiAreenassa härskiksi vedätykseksi, jonka tapahtumanjärjestäjä MTV hyväksyy. Philip Morris järjesti Porissa suuren pahekeskustelun.
Philip Morris oli teettänyt tilaisuuttaa varten myös tutkimuksen suomalaisten paheista tutkimuslaitos Kanterilla. Siinä selvitettiin arkisten herkkujen kuten jäätelön, makeisten, alkoholin tai grilliruokien nauttimista ja samalla kysyttiin myös paheiden salaamisesta.

Uusi taistelu vallasta ja taloudesta: teollinen vallankumous siirtyy digiaikaan

Niin sanottu ”teollinen vallankumous” on ollut yksi merkittävimmistä ihmiskuntaa ja ennen muuta länsimaisia yhteiskuntia mullistaneista historian ajanjaksoista. Joidenkin mukaan se on ollut merkittävin sitten siirtymän metsästyskulttuurista maanviljelykseen. Erona on kuitenkin se, että siinä missä maanviljelyn kehittyminen ja leviäminen vaati tuhansia vuosia, teollinen vallankumous on tapahtunut parissa vuosisadassa.

Diakoniapapista arkkipiispaksi

Arkkipiispa John Vikströmin elämätehtäväksi tuli johtaa Suomen ev-lut kirkkoa aikana, jolloin raamattukeskustelu roihahti ilmiliekkiin, jolloin kohdattiin ja ratkaistiin kysymys naisten pääsystä pappisvirkaan, jolloin Suomessa käytiin ensimmäinen suuri keskustelukierros homoseksuaalisuudesta, jolloin elettiin todeksi Suomen lähihistorian suurin taloudellinen lamakausi.

Rinta rinnan Kabulin koneessa?

Suomessa puolustellaan afgaanien palauttamista Kabuliin vedoten siihen, että myös Saksa palauttaa torjuttuja turvapaikanhakijoita Afganistaniin. Tämän osin hyvin pintapuolisen ja virheellisen väitteen levittämiseen eksyivät valitettavasti myös Helsingin Sanomien toimittajat artikkelissaan ”Lapsiakin palautetaan Afganistaniin (5.4.2017). Jutussa korostettiin, että