Lähes yhtä kauan kuin ilmastonmuutoksesta on puhuttu, toimet kriisin pysäyttämiseksi ovat näyttäneet riittämättömiltä. Varsinkin poliittinen päätöksenteko on usein ollut lähes halvaantunutta: silloinkin kun YK:n ilmastokokoukset ovat päässeet yksimielisyyteen tavoitteista ja toimista, valtiot ovat olleet hitaita toteuttamaan päätöksiä.
Ehkä katse pitäisikin kääntää talouselämään. Viime vuosina yhä useammat talouselämän eri toimijat ovat ymmärtäneet ilmastokriisin vakavana uhkana. Haluan seuraavassa nostaa esiin näkökulmia, jotka kertovat myönteisestä muutoksesta siinä, miten yritykset ja rahoitusala suhtautuvat ilmastokriisin.
Kaksi taustahuomautusta
Puhutaanko muutoksesta ilman, että halutaan itse muuttua? Esimerkiksi Finnwatch on pitkään raportoinut suomalaisten yritysten yritysvastuuseen liittyvistä ongelmista, tavoitteenaan edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista yritystoimintaa. Yritysvastuusta puhuttaessa on aina myös kysyttävä, onko kysymys viherpesusta vai todellisesta muutoksesta.
Toiseksi haluan nostaa esiin kysymyksen, kenen näkökulmasta taloutta katsotaan. Jos näkökulmana ovat yritysten tulokset, sijoitustuotot tai bruttokansantuotteen kasvu, näkökulma talouteen jättää huomiotta esimerkiksi vaikutukset ihmisten toimeentuloon, tuloerot ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset.
Ilmastokriisi on synnyttänyt oikeudenmukaisuuden kriisin, jossa ilmastonmuutokseen vähiten vaikuttaneet ihmiset joutuvat eniten kärsimään sen seurauksista.
Ilmastokriisi on synnyttänyt oikeudenmukaisuuden kriisin, jossa ilmastonmuutokseen vähiten vaikuttaneet ihmiset joutuvat eniten kärsimään sen seurauksista. Näille ihmisille kysymys on myös taloudellisesta kriisistä: jos pellot eivät tuota satoa kuivuuden takia, toimeentuloa ei ole.
Aivan oma keskustelunsa tarvittaisiin siitä, millainen olisi oikeudenmukainen talousjärjestelmä ekologisen kriisin aikakaudella. Esimerkiksi Amazonin sademetsiä tuhoavien laittomien hakkuiden sekä laittoman kullankaivuun takana on usein köyhyys.
Follow the money
Alkuvuodesta 2020 maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock ilmoitti, että yritys tulee tekemään kaikki sijoituspäätökset huomioiden ekologisen kestävyyden. Samalla BlackRock ilmoitti luopuvansa sijoituksista, joihin liittyy kestävän kehityksen kannalta isoja riskejä. BlackRock myös kertoi aikovansa vaikuttaa yhtiöissä, joihin se sijoittaa sen puolesta, että ne huomioivat kestävän kehityksen.
BlackRock ei ollut ensimmäinen varainhoitoyhtiö, joka päätti aktiivisesti alkaa huomioida ilmastonmuutoksen. Päinvastoin, yhtiötä on usein aiemmin kritisoitu viherpesusta ja siitä, että se ei tarpeeksi huomioi ympäristöä. Tälläkin kerralla BlackRockin ilmoituksen taustalla oli raha: tiedetään, että kestävän kehityksen huomioivat yritykset tuottavat paremmin.
Kirkon eläkerahasto on pienessä mittakaavassa esimerkki siitä, että kestävän kehityksen huomioiminen sijoittamisessa kannattaa. Rahasto on pitkään ollut yksi parhaiten tuottavia suomalaisia eläkerahastoja, ja vuonna 2020 sen tuotto oli suomalaisista eläkerahastoista paras.
Kestävän kehityksen nouseminen merkittäväksi kriteeriksi pankkien, varainhoitoyhtiöiden ja sijoitusrahastojen päätöksenteossa tarkoittaa, että ympäristölle haitallisten yritysten on entistä vaikeampaa rahoittaa toimintaansa. Esimerkiksi uutta öljykenttää on vaikeaa ottaa käyttöön, jos sijoittajat eivät halua sijoittaa siihen tai vakuutusyhtiöt eivät halua vakuuttaa yritystoimintaa.
Esimerkiksi kiertotalouteen perustuvien sekä ilmastokriisiin ratkaisuja kehittävien yhtiöiden on entistä helpompaa hankkia rahoitusta ja kasvattaa toimintaansa.
Samaan aikaan kestävän kehityksen huomioivat sijoitusrahastot ovat kasvaneet nopeasti. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kiertotalouteen perustuvien sekä ilmastokriisiin ratkaisuja kehittävien yhtiöiden on entistä helpompaa hankkia rahoitusta ja kasvattaa toimintaansa.
Fossiilisista polttoaineista luopuminen mahdollista ja kannattavaa
Vuonna 2021 Sitra julkisti raportin, jonka mukaan talouskasvu ja ilmastotavoitteet on mahdollista yhdistää. Raportti oli kuitenkin epäilevä onnistumismahdollisuuksista. Tehtävä oli vaikea, mutta ei mahdoton. Raportti peräänkuulutti investointeja puhtaaseen sähköntuotantoon, jonka avulla myös liikenteen, teollisuuden ja lämmityksen hiilidioksidipäästöt saataisiin kuriin.
Uusiutuvan energian tuottaminen oli kuitenkin jo vuonna 2020 taloudellisesti halvempaa kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto. Tällä hetkellä uusiutuva energia on edullisin tapa maailmassa tuottaa energiaa.
Erinomainen pitkä artikkeli New Yorker -lehdessä nostaa esiin tutkimuksen, jonka mukaan siirtyminen uusiutuvaan energiaan säästäisi tulevina vuosikymmeninä globaalisti 26 biljoonaa dollaria pienempinä energiakustannuksina. Artikkelissa huomautetaan, että uusiutuvan energian nopea halpeneminen kyseenalaistaa edelleen toistellun väitteen, jonka mukaan uusiutuvasta energiasta täytyy maksaa enemmän.
Tällä hetkellä uusiutuva energia on edullisin tapa maailmassa tuottaa energiaa.
Keskeinen kysymys uusiutuvan energiantuotannon suhteen ei enää ole hinta tai luotettavuus, vaan kysymys siitä, voiko uusiutuva energiantuotanto kasvaa riittävän nopeasti. Tällä hetkellä arvioidaan, että fossiilisten polttoaineiden kulutus maailmassa saavuttaa huippunsa vuonna 2025, jonka jälkeen se kääntyy laskuun. Ongelma kuitenkin on, että nykyinenkin vauhti on liian hidas, jotta 1,5°C:n ilmastotavoite toteutuisi.
Kiertotalous yleistyy
Yksi haaste uusiutuvan energian yleistymisessä ovat sen tarvitsemat raaka-aineet. Esimerkiksi aurinkopaneelit sekä sähköautojen akut tarvitsevat kobolttia, jonka tuotantoon liittyy paljon ihmisoikeusrikkomuksia. Kongossa tuotetaan 60 prosenttia maailman koboltista. Iso osa tuotannosta tapahtuu pienissä kaivoksissa, joissa käytetään paljon lapsityövoimaa.
Vähentääkseen riippuvuutta kongolaisesta koboltista esimerkiksi isot autovalmistajat ovat tehostaneet raaka-aineiden kierrätystä, samalla kun ne siirtävät tuotantoaan sähköautoihin. Ford ilmoitti vuonna 2021 Redwood Materials -nimisen yrityksen kanssa tehdystä sopimuksesta, jossa Ford toimittaa käytetyt akut Redwoodille, joka kierrättää ne ja käyttää raaka-aineet uusien akkujen valmistukseen. Redwood sanoo pystyvänsä kierrättämään 95 prosenttia akkujen raaka-aineista.
Mitä seuraavaksi?
Toiveikkaasti ajatellen talouden vihreän siirtymän vauhti kasvaa niin suureksi, että ilmastonmuutos onnistutaan pysäyttämään lähelle 1,5°C:n lämpenemistä. Siinäkin tapauksessa, että tässä onnistutaan, jäljellä on vielä kaksi muuta isoa ilmastonmuutokseen liittyvää kriisiä: alussa mainitsemani oikeudenmukaisuuden kriisi sekä biodiversiteetin tuhoutuminen.
Vuonna 2020 julkaistun WWF:n raportin mukaan maailman nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden ja kalojen populaatiot ovat pienentyneet 68 prosenttia kuluneen 50 vuoden aikana. Joiltain osin tuho on vielä suurempaa: jo vuonna 2003 uutisoitiin, että isojen kalojen kalakannat ovat pienentyneet 90 prosenttia.
Maailman nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden ja kalojen populaatiot ovat pienentyneet 68 prosenttia kuluneen 50 vuoden aikana.
YK:n Agenda 2030 -kestävän kehityksen ohjelma tähtää ilmastonmuutoksen lisäksi myös köyhyyden ja luontokadon pysäyttämiseen. Tähän liittyen esimerkiksi 30×30-kampanja tähtää siihen, että 30 prosenttia maailman meristä sekä maapinta-alasta suojeltaisiin vuoteen 2030 mennessä.
Vaikka varovaista toiveikkuutta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on syntynyt, samaa ei voi vielä sanoa biodiversiteetin tuhoutumisen pysäyttämisestä. Mutta toisaalta, jos vielä muutama vuosi sitten oltaisiin kysytty, onko ilmastonmuutoksen pysäyttämisen suhteen toivoa, vastaus olisi ollut synkempi.
Ehkä siis myös maailman linnut, kalat, nisäkkäät, matelijat, hyönteiset, puut, sammalet ja kedon kukat vielä onnistutaan pelastamaan.
Kirjoittaja on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan rippikoulutyöstä
vastaava seurakuntapastori.
(Viemällä kursorin versaalilla kirjoitettujen tekstien päälle löydät asiaan liittyvän hyperlinkin.)