Miksi kehitysmaiden metsillä on merkitystä? Miksi meidän suomalaisten tulisi miettiä saatikka auttaa kehitysmaiden ihmisiä metsäkadon torjunnassa? Koska metsät ovat yhteinen asiamme. Ja meillä on kiire.
Metsät ovat maailman tärkein hiilinielu. Lisäksi ne tarjoavat hyvinvointia, suojaa ja ravintoa niin ihmisille kuin eläimillekin. Metsästä saa arvioiden mukaan elantonsa 1,6 miljardia ihmistä, ja niissä elää 70 miljoonaa alkuperäisasukasta ja 80 prosenttia maailman eläin-, kasvi- ja hyönteislajeista. Luonnon monimuotoisuuden varjeleminen ei onnistu ilman metsiä.
Metsäkato on viime vuosina hidastunut globaalisti, mutta 3,3 miljoonaa hehtaaria metsää häviää edelleen vuosittain niin laillisen kuin laittoman metsänhakkuun myötä.
Nopeinta metsäkato on erityisesti Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kuvaavaa on, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan yksin Afrikan maissa katoaa metsää vuosittain yli 2 miljoonaa hehtaaria.
Väestönkasvu lisää painetta viimeisten luonnonmetsien tuhoamiseen, koska maata tarvitaan maatalousmaaksi ja karjankasvatukseen. Samalla kaupungistuminen ja väestön keskiluokkaistuminen lisäävät puutuotteiden kysyntää, mikä vauhdittaa puolestaan laittomia hakkuita. Puun globaalin kysynnän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Kestävä, niin ympäristön kuin ihmisten kannalta vastuullinen metsätalous on yksi keino taistella metsäkatoa ja ilmastonmuutosta vastaan. Kestävästi hoidettujen istutusmetsien tuottama puutavara voi parhaimmillaan vähentää painetta luonnonmetsien hakkaamiseen. Kun puuta tarvitaan, vastuullisesti hoidetut plantaasimetsät – juuri ne, jotka usein saattavat kuvissa näyttää puupellolta – voivat todellisuudessa auttaa suojelemaan yhä harvinaisemmaksi käyviä luonnonmetsiä.
Metsä fokuksessa
Harva ehkä tietää, että jokainen meistä suomalaisista omistaa välillisesti afrikkalaista metsää. Sen taustalla on suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfund.
Finnfundin tehtävänä on rakentaa kestävämpää maailmaa sijoittamalla vastuullisiin ja kannattaviin yrityksiin kehitysmaissa. Jokaisella sijoituksella on kolme kriteeriä: vastuullisuus, vaikuttavuus ja taloudellinen kannattavuus. Jälkimmäinen on edellytys sille, että myös kehitysvaikutukset ja vastuullisuus ovat kestävällä pohjalla – myös meidän jälkeemme.
Toiminta painottuu Afrikkaan ja köyhimpiin maihin. Esimerkiksi viime vuonna sijoituspäätöksistä yli puolet kohdistui Afrikkaan, 97 prosenttia sijoituksista tehtiin kolmeen köyhimpään maaluokkaan (OECD DAC) ja 42 prosenttia kaikkein köyhimpiin LDC-maihin.
Finnfund on aina vähemmistösijoittaja, ja usein mukana on muita samanhenkisiä kehitysrahoittajia tai vaikuttavuussijoittajia. Käyttämämme raha tulee sekä pääomistuksena että pitkäaikaisina lainoina valtiolta, lisäksi lainaamme ja mobilisoimme rahaa kaupallisilta markkinoilta. Kaikki tuotto kiertää uusiin sijoituksiin.
Metsästä saa arvioiden mukaan elantonsa 1,6 miljardia ihmistä, ja niissä elää 70 miljoonaa alkuperäisasukasta ja 80 prosenttia maailman eläin-, kasvi- ja hyönteislajeista.
Kestävä metsätalous on yksi pääsektoreistamme: tällä hetkellä Finnfund on investoinut 12 metsäyhtiöön ja metsärahastoihin yhteensä 158 miljoonan euron arvosta. Metsähankkeet vastaavat noin 20 prosenttia Finnfundin koko sijoitussalkusta. Käytännössä se tarkoittaa kaupallisia, pääosin istutusmetsiä ja niihin liittyvää teollisuutta, kuten sahoja. Esimerkiksi vuonna 2019 Finnfundin rahoittamat yhtiöt hoitivat vastuullisesti noin 1 150 000 hehtaaria metsää eli noin 200 Nuuksion kansallispuiston verran. Kehitysmaiden metsätaloudessa Finnfund onkin varsin merkittävä rahoittaja.
Vastuullisuus avainasemassa
Metsähankkeita ja -yhtiöitä on maailmalla monenlaisia. Olennaista onkin vastuullinen, kestävä toteutus. Finnfundissa jokaisen sijoituksen vastuullisuutta sekä odotettuja kehitysvaikutuksia arvioidaan ennen rahoituspäätöstä ja niitä seurataan investoinnin koko elinkaaren ajan.
Mitä se sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa esimerkiksi hyviä, turvallisia työoloja, ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä, biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden suojelua, mahdollisten kemikaalien turvallista käyttöä sekä verovastuullisuutta.
Yhtiöiltä edellytetään kansainvälisten hyvien käytäntöjen noudattamista ja usein myös sertifiointeja, kuten esimerkiksi FSC, joiden hankkimisessa Finnfund tukee ja kannustaa. Esimerkiksi FSC:n yksi edellytys on se, että vähintään 10 prosenttia maa-alasta suojellaan. Käytännössä luku on usein huomattavasti suurempi.
Metsäkadon torjunnan lisäksi metsätalous on Finnfundissa keino taistella ilmastonmuutosta vastaan. Vuonna 2019 sijoitukset metsätalouteen ja metsämaatalouteen sitoivat ilmakehästä 240,431 tonnia CO2-ekv:tä. Yli kaksi kolmasosaa (83 prosenttia) näistä hiilinieluista sijaitsee Afrikassa. Julkistimme heinäkuussa myös ilmasto- ja energialinjauksemme, jossa sitoudumme muun muassa tekemään miljardin euron arvosta uusia ilmastosijoituksia vuoteen 2030 mennessä sekä pitämään sijoitussalkkumme hiilinettonegatiivisena. Tämä tarkoittaa jatkossakin merkittävää panostusta metsätalouteen.
Työpaikkoja ja hyvinvointia syrjäseuduille
Parhaimmillaan metsät auttavat myös paikallisia ihmisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa: etenkin kuivilla alueilla puut estävät aavikoitumista ja suojaavat sään ääri-ilmiöiltä, kuten tulvilta. Kehitysrahoittajana meille tärkeitä ovat myös sosiaaliset vaikutukset eli vaikutukset paikallisiin asukkaisiin ja yhteisöihin.
Metsähankkeet tuovat kaivattuja työpaikkoja ja palkkatuloja, tarjoavat koulutusta sekä ostavat erilaisia palveluita ja puuta pienviljelijöiltä.
Finnfundin rahoittamat metsähankkeet sijaitsevat usein köyhien maiden köyhillä, syrjäisillä alueilla, jotka ovat usein jääneet yhteiskunnan palveluista ja hyvinvoinnista jälkeen. Metsähankkeet tuovat kaivattuja työpaikkoja ja palkkatuloja, tarjoavat koulutusta sekä ostavat erilaisia palveluita ja puuta pienviljelijöiltä. Samalla ne usein kehittävät alueen infrastruktuuria esimerkiksi teiden kunnostamisella. Lisäksi kaikki metsäyhtiöt, joihin Finnfund on sijoittanut, tekevät runsaasti niin sanottuja yhteisöhankkeita: rakentavat kaivoja, kouluja, neuvoloita ja terveyskeskuksia, järjestävät terveyskoulutusta ja niin edelleen.
Finnfundin kautta Suomi ja suomalaiset voivat auttaa kehitysmaita taistelemaan metsäkatoa ja ilmastonmuutosta vastaan. Koska maailman metsät ovat meidän yhteinen keuhkomme, tästä hyödymme suoraan myös me täällä Pohjolassa.
Me tarvitsemme puita. Jokainen meistä – niin metsänomistajana, kuluttajana, veronmaksajana kuin ihan kansalaisena – voi omilla valinnoillaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten ja mistä lähtökohdista metsiä hoidetaan. Siksi myös sillä on merkitystä, miten seurakunnat hoitavat metsiään.
Kirjoittaja työskentelee viestintäpäällikkönä Finnfundissa. Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja, jonka tehtävänä on rakentaa kestävämpää maailmaa sijoittamalla vastuullisiin ja kannattaviin yrityksiin kehitysmaissa. Lue lisää https://www.finnfund.fi