Metsäkadon hidastaminen on yksi tehokkaimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta, todetaan hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportissa vuonna 2019. Mutta metsien merkitys on sitäkin laajempi: ne vaikuttavat niin köyhyyden ja nälän vähenemiseen kuin terveyden, sanitaation ja puhtaan juomaveden saannin lisääntymiseen.
Suomen Lähetysseura tukee Tansanian Kishapussa ja Nepalin Udayapurissa yhteisöpohjaista metsitystyötä. Metsät ovat osa Lähetysseuran päästökompensaatiotyötä, ja niiden avulla on uudelleenmetsitetty noin parikymmentä hehtaaria metsää.
Hiidensidonnan todentamisessa käyttämämme arviointimetodologia perustuu IPCC:n parhaisiin käytäntöihin. Sen on kehittänyt ulkopuolinen konsultti.
Sertifioinnin sijaan Lähetysseuran mallissa metsien kasvun kehitystä seuraavat paikallisviranomaiset, järjestökumppanit ja paikalliset yhteisömetsityshankkeista hyötyvät ihmiset. Kyse on suorista kontakteista hankealueille, minkä olemme katsoneet luotettavaksi, osallistavaksi ja taloudellisesti kestäväksi tavaksi todentaa vuosittain sitoutuvaa hiiltä. Ulkopuolinen sertifiointi olisi myös vielä liian kallis arviointitapa pienille hankkeillemme.
Metsityshankkeemme ovat lähtökohtaisesti yhteisökehityshankkeita, joilla pyritään turvaamaan hyödynsaajien ihmisarvoinen elämä luomalla uusia elinkeinomahdollisuuksia, parantamalla esimerkiksi maankäytön suunnittelua tai kasvattamalla yhteisöjen käytännön metsätaitoja.
Näiden metsien merkitys on paikalliselle yhteisölle ja ekosysteemille hiilinielua suurempi. Esimerkiksi Tansaniassa yhteisö hoitaa taimitarhaa yhdessä, istuttaa puut ja seuraa niiden kasvua säännöllisesti. Metsää istutetaan uudelleen paikkaan, jossa aiemmin on kasvanut suuri metsä; puut on vuosien saatossa kaadettu paikallisten tarpeisiin, etupäässä polttopuuksi ja rakennusmateriaaliksi.
Metsityshankkeilla pyritään turvaamaan hyödynsaajien ihmisarvoinen elämä luomalla uusia elinkeinomahdollisuuksia, parantamalla maankäytön suunnittelua tai kasvattamalla yhteisöjen käytännön metsätaitoja.
Nyt paikallisyhteisö Kishapussa on saanut Lähetysseuran tuella koulutusta metsien kestävään käyttöön ja puutasäästävien liesien tekemiseen, joka vähentää polttopuun tarvetta merkittävästi.
Paikallisesta savesta helposti tehtävä, puuta säästävä liesi vähentää merkittävästi puun käyttöä perinteiseen nuotioon verrattuna. Ja koska se savuttaa nuotiota vähemmän, myös terveyshaitat ovat pienemmät.
Yhteisön tietoisuutta on lisätty puun polton haitoista, puutasäästävien liesien hyödyistä ja uudelleenmetsityksen tarpeellisuudesta. Kyläläisten pihaan on istutettu perheitä hyödyntäviä hedelmäpuita; näin heidän ruokaturvansa vahvistuu.
Paikallinen aarreaitta ja globaali ilmastovaikuttaja
Metsien tarjoamat hyödyt ja ekosysteemipalvelut ovat paikallisyhteisöille tropiikissa ensiarvoisen tärkeitä. Ne kätkevät sisäänsä varsinaisen aarreaitan, josta voi ammentaa lääkekasveja eri vaivoihin, luonnonkuitua köyden tekemiseen, monipuolista ravintoa eläimille tai sieniä ja hyönteisiä ravinnoksi.
Tansanian Kishapussa yhteisön metsässä kasvatetaan myös mehiläisiä. Niistä saadaan hunajaa, jota kyläläiset voivat myydä lisätulojen saamiseksi tai käyttää ravinnokseen. Mehiläispesät ovat myös erinomainen tapa torjua puiden laitonta hakkaamista, sillä pesä pelottaa ihmiset pois puun luota.
Metsät kätkevät sisäänsä aarreaitan, josta voi ammentaa lääkekasveja vaivoihin, luonnonkuitua köyden tekemiseen, monipuolista ravintoa eläimille tai sieniä ja hyönteisiä ravinnoksi.
Tansanian ja Nepalin metsityshankkeista hyötyy myös luonnon monimuotoisuus, koska metsitystä tehdään alueilla, jotka kärsivät metsäkadosta. Istutetut lajit ovat pääsääntöisesti paikallisia tai ne tukevat yhteisöjen elinkeinoja.
IPCC:n raportista käy myös ilmi metsien merkitys ilmastojärjestelmälle: trooppisten metsien suojelu on tärkeämpää kuin on aiemmin ymmärretty. Metsät viilentävät globaalisti ilmastoa ja vaikuttavat myönteisesti paikallisilmastoon. Kishapussakin vanha polvi muistelee aikaa, jolloin metsä vielä kukoisti, alueella satoi enemmän ja viljelyolosuhteet olivat paljon suotuisammat. Metsällä oli varmasti osansa tässä mikroilmastossa.
Metsien suojeleminen ja uudelleen istuttaminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Jotta metsityshankkeet kehittyvissä maissa onnistuvat ja ovat kestäviä, on myös ymmärrettävä puiden moninainen merkitys paikallisten ihmisten ja yhteisöjen elämässä.
Faktoja
- Istutettu metsitysala on vielä pieni, noin 15 hehtaaria.
- Vuonna 2020 istutettiin 65 000 puuta: 18 900 puuta viljelysmaille, kotitalouksien ja koulujen pihoille, 46 600 puuta metsitysalueelle. Vuoden 2020 loppuun mennessä oli istutettu yhteensä 187 582 puuta.
- Hankkeella ei ole virallista sertifiointia, koska metsäala on todella pieni ja sertifioinnit ovat erittäin kalliita; rahaa menisi siihen moninkertaisesti hankkeen budjetin verran. Kestävyys varmistetaan paikallisyhteisön vahvalla osallistumisella.
IPCC:n raporttiin viitatut kohdat: https://www.wri.org/insights/forests-ipcc-special-report-land-use-7-things-know
Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran asiantuntija ilmastonmuutos- ja ympäristöasioissa. Hänellä on vuosien kokemus kehitysyhteistyöhankkeista ja ilmastonmuutoskysymyksistä erityisesti Afrikassa. Senegalissa vietetyt lapsuusvuodet ohjasivat nänet työskentelemään oikeudenmukaisemman maailman puolesta, savannin hiekka varpaissaan ja sereerirytmit sydämessään.
(Pääkuva: Kyläläiset hoitavat puuntaimia Nyasamban kylässä Kishapussa. Kuva Hannes Honkanen)