Suomen ev.lut. kirkko on ollut aktiivinen ja arvostettu toimija ilmaston muutoksen hillitsemisessä. Kirkon Ympäristödiplomi on ohjannut seurakuntien käytäntöjä hyvään suuntaan. Kirkon ilmasto-ohjelma Kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus (2008) oli tärkeä linjaus ja sen tarpeellinen päivitys, Hiilineutraali kirkko 2030, on parhaillaan kommenttikierrokselle.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) julkistamisen jälkeen on siirrytty aivan uuteen tilanteeseen: nyt pitää toimia. Mitä siis kirkko päättää omasta puolestaan?
Kirkon tehtävänä on muistuttaa hyvästä ja toivosta, mutta vaarana on, että korostaessaan toivoa emme toimi riittävästi, sillä juuri nyt on kuitenkin tarve radikaaliin muutokseen.
Kirkon suurimmat päästöt syntyvät suuresta rakennuskannasta eli lämmityskuluista ja toisaalta metsäomistus – lähes 1% Suomen metsistä – toimii merkittävänä kompensoivana hiilinieluna.
Miten kirkko haastaa muita esimerkillään?
Kirkon metsäpolitiikka voi olla entistä ilmastovetoisempaa. Konkreettisia esimerkkejä olisivat myös rakennusten määrätietoinen varustaminen aurinkopaneelein, työmatkojen osalta lentomatkailusta pidättäytyminen ja ilmastoystävälliseen, siis kasvispainotteiseen ruokakulttuuriin panostaminen niin rippikoulussa kuin kirkolliskokouksessa.
Nyt kirkossa näyttäisi olevan aina lihapäivä ja koristeena vege.
Todellinen muutoksen halun mittarina on se, muuttuuko esimerkiksi kirkkohallituksen työpaikkaruokailu jo ennen virallista päätöstä tai tekeekö kirkolliskokous saman päätöksen jo marraskuussa: kotimaista lihaa, mutta vain kerran viikossa? Nyt kirkossa näyttäisi olevan aina lihapäivä ja koristeena vege. Vastaavasti etäkokouksiin panostaminen ei ole vielä jokapäiväinen rutiini, mutta se voitaisiin ottaa normiksi jo nyt.
Nämä teot eivät maailmaa pelasta, mutta ovat merkkejä ja symboleja uudesta suunnasta.
Osa kysymyksistä tulee avata työehtosopimusta tarkennettaessa. Jos esimerkiksi perusvaihtoehdoksi virkamatkoille tulee hiilineutraaliksi mainostettu junaliikenne, on syytä tarkastella virkamatkaa osana normaalia etätyön tekemistä.
Jos kirkko ei aktiivisesti toimi itse, niin sen puhe toivosta tai ilmastotalkoista ei kanna pitkälle. Omat toimet tulee käydä läpi ensin huolella läpi.
Kari Latvus on Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja Maan suola -lehden päätoimittaja