Suomi toimii Euroopan Unionin puheenjohtajamaana 1.7.2019 alkaen. Europarlamentin varapuhemiehenä toimivan Heidi Hautalan mukaan päättäväinen puheenjohtajamaa voi saada paljon aikaan myös ihmisoikeuskysymyksissä.
-Suomen rooli on juuri niin suuri kuin siitä tehdään. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa EU:n yhteisen kannan muodostaminen ja ratkaisujen löytäminen on osoittautunut miltei mahdottomaksi. Yhteinen maahanmuuttopolitiikka kaipaa veturia, pitkään meppinä toiminut Hautala kannustaa.
Hautalan mielestä Euroopan ihmisoikeustilanne on huolestuttava ja monin paikoin luisumassa väärään suuntaan. Samoin on käynyt oikeusvaltiokehityksen kanssa. Hautalan mukaan populisti- ja äärioikeistoliikkeiden nousu on heittänyt viime vuosina varjon monen EU-maan ylle ja muuttanut ilmapiiriä kireämmäksi.
-Rasismista ja syrjinnästä on tullut salonkikelpoista, ja tämä on vaarallista. Monet EU-maat – Itävalta, Unkari ja Puola edellä -ajavat maahanmuuttajien ihmisoikeuksien rajoittamista. Viharikokset ovat yleistyneet myös Suomessa. Välimereen on hukkunut tuhansia, ja turvapaikanhakijoiden auttamista on hankaloitettu ja jopa kriminalisoitu monessa maassa, Hautala listaa.
Hautalan mukaan edellä kuvattua kehityskulkua ei saa katsoa läpi sormien.
-EU-instituutioiden on puututtava jäsenmaiden rikkomuksiin. Aktiivisen kansalaisyhteiskunnan tukeminen on välttämätöntä, Hautala toteaa. Hänen mukaansa vaarana on, että halu sulkea rajat ihmisoikeuksien kustannuksella varjostaa myös EU:n muita politiikanaloja, esimerkiksi kehityspolitiikkaa.
Saataisiinko universaalia ihmisoikeusjulistusta enää tänä päivänä tehtyä?
Hautala toteaa, että Saksan liittokansleri Merkel kertoi pohtineensa hiljattain, saataisiinko universaalia ihmisoikeusjulistusta enää tänä päivänä tehtyä.
-Hän oli tullut siihen tulokseen, että tuskin.
Puheenjohtajakaudella monia mahdollisuuksia
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen oli äskettäin työmatkalla Buenos Airesissa, jossa pidettiin maailman suurimmat talousmahdit yhteen keräävä G-20 kokous.
-Osallistuin kokouksen oheistapahtumiin ja seurasin sen kulkua paikallisten tiedotusvälineiden kautta. Huomionarvoista oli, että kokouksen julkilausumassa ei juurikaan viitattu ihmisoikeuksiin. Siinäkin mielessä Merkelin taannoinen huomio universaalista ihmisoikeusjulistuksesta kuulostaa oikeansuuntaiselta, toteaa Teivainen, joka on toiminut demokratiaa ja ihmisoikeuksia käsittelevissä asiantuntijatehtävissä esimerkiksi Euroopan komissiolle, Suomen ulkoministeriölle, Perun oikeusministeriölle ja useille kansalaisjärjestöille.
Teivaisen mielestä Suomen olisi EU-puheenjohtajana hyvä kiinnittää huomiota sellaiseen poliisin harjoittamaan etniseen profilointiin, joka loukkaa eurooppalaisia ihmisoikeusnormeja.
-On erityisen huolestuttavaa, jos viranomaistahot eivät kykene noudattamaan ihmisoikeussopimuksia.
Teivaisen mukaan yksi Suomen puheenjohtajakauden haasteista voisi olla yhteisten kantojen hakeminen Saudi-Arabiaan suuntautuvaan asevientiin.
-Suomikaan ei voi väittää olleensa tässä asiassa kovin ihmisoikeusmyönteinen toimija.
Teivainen toteaa romanien aseman olleen pitkään yksi niistä yleiseurooppalaisista ihmisoikeuskysymyksistä, joka on saanut suhteellisen vähän näkyvyyttä.
-Suomessa olisi hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, missä määrin romanien asemaa käsitellään koulujen historianopetuksessa.
Ehkä Suomi voisi tehdä aloitteen yleiseurooppalaisesta totuuskomissiosta, joka selvittäisi Euroopan roolia vaikkapa kansainvälisten järjestöjen vallankäytössä suhteessa köyhiin maihin.
Teivainen muistuttaa, että Euroopassa -esimerkiksi Saksassa -on noussut esiin menneisyydenhallinta ja se, miten aiemmin tapahtuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin tulisi suhtautua.
-Suomessahan on keskusteltu saamelaisten asemaa käsittelevästä totuus- tai sovintokomissiosta. Totuuskomissioiden roolia voitaisiin pohtia myös EU-puheenjohtajakaudella. Ehkä Suomi voisi tehdä aloitteen yleiseurooppalaisesta totuuskomissiosta, joka selvittäisi Euroopan roolia vaikkapa kansainvälisten järjestöjen vallankäytössä suhteessa köyhiin maihin.
Juhana Unkuri on free lance -toimittaja