Eikö kirkolle riitä, että se olisi ehdoton, tahditon ja tuonpuoleiseen kurkottaen julistaisi sanomaa pelastuksesta jättäen ilmaston ja ihmisten oikeudet muille? Tätä ajatusta perustellaan toisinaan sanomalla, että kirkon sanoma on Kristus tai evankeliumi.
Kirkon sanoman ydin on Kristus. Tästä ei ole epäilystäkään.
Sen sijaan on epäiltävä ja ihmeteltävä sitä, miksi jotkut olisivat valmiit leikkaamaan esimerkiksi kysymyksen ihmisoikeuksista pois tästä kirkon ykkösteemasta ja näkevät arkiseen elämään kuuluvat kysymykset ikään kuin toisen korin kysymyksinä: sinänsä hyviä, mutta eivät varsinaisesti ydintä.
Jos täydestä evankeliumista karsitaan pois ihmisen oikeudet elämään sen keskeisissä muodoissa, on kuljettu kauas pois Jeesuksen jalanjäljistä.
Jos täydestä evankeliumista karsitaan pois ihmisen oikeudet elämään sen keskeisissä muodoissa, on kuljettu kauas pois Jeesuksen jalanjäljistä. Jeesus paransi sairaita vastoin normeja, hän kohtasi ihmisiä, joille muut eivät antaneet arvoa ja hän oli valmis tunnustamaan ulkopuolelle sysättyjen elämän merkityksen.
Kirkon ihmisoikeustoiminnan lyhyt oppimäärä on seurata Jeesusta.
Nykyinen ihmisoikeuskielenkäyttö on uskontoneutraalia, koska sen tulee koskettaa kaikkia. Ytimeltään yhteiskunnalliset lait ja asetukset kulkevat tässä kohdassa käsi kädessä hengellisen ja uskonnollisen puheen kanssa.
Siksi ihmisoikeudet ovat kirkon agendan ytimessä.