13.7.2016 / Yleinen

Kuka kelpaa töihin?

Julkaistu Kategoriat YleinenAvainsanat , ,
Jaa:

Oman ensimmäinen työ on ollut iso asia. Se on jättänyt jäljen, jonka muistaa ja tuntee vielä vuosikymmenien jälkeen. Ensimmäinen työ toi arvostuksen kokemuksen, kuulumisen äijien joukkoon, aikuisten ja ammattimiesten joukkoon pääsemisen ja itse ansaitun palkan ja sillä tehdyt ostokset.

Entä jos ensimmäistä työtä ei saa? Entä jos töistä putoaa kokonaan pois? Suomessa on tällä hetkellä poikkeuksellisen pieni työllisyysprosentti: vain 62% työikäisistä on työelämässä. Hyvinvointivaltion suomalainen malli rakentuu korkean työllistymisasteen varaan, mutta tästä huolimatta monet jäävät tällä hetkelle työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Porissa SuomiAreenan keskustelu Kuka kelpaa töihin nosti esiin työttömät, osatyökykyiset ja vammaiset.

Katso tästä linkistä Annelise Johanssonin kertomus palvelukokemuksistaan nuorena työttömänä.

Kaikille kuuluu paikka

Keskustelussa arkkipiispa Kari Mäkinen muistutti, että ”jokaisella on oikeus sellaisiin töihin, joissa kokee olevansa tarpeellinen. Se voi toteutua monella tavalla. Jokaisella on oikeus elantoon ja sosiaaliin suhteisiin.” Mäkisen mukaan tämä on osa yhteisvastuullisuuden aluetta. Oikeus tarpeellisuuteen ei ole vain joillakin vaan koko yhteiskunnalla ja siksi tämän toteutuminen on yhteiskunnallinen kysymys.

Keskustelijat jakoivat käsityksen siitä, että jokaisella on oikeus töihin, mutta keinoista ei syntynyt yhteistä viestiä.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen oli erityisen huolissaan työttömistä ja muistutti, että työttömyys on vakava sosiaalinen haaste. ”Nyt TEMin mukaan työttömiä on yli 332 000. Näistä 122 000 on ollut yli vuoden työttömänä ja yli 50 000 on ollut kaksi vuotta työttöminä.

Työttömistä kolmen kuukauden aikana 55% työllistyy uudestaan. Sen sijaan kaksi vuotta työttöminä olevista vain 9% työllistyy ja viisi vuotta työttömänä olleista vain 1% työllistyy. Se merkitsee, että näille ihmisille normaali palkkatyö ei ole enää realistinen vaihtoehto.”
Ihalaisen mukaan onneksi nuoret työllistyvät keskimäärin varsin nopeasti. Työttömyyden kesto on kuitenkin keskimäärin 92 viikkoa 50+ iässä.

Johtaja Kari Jääskeläinen (EK) jakoi ajatukseen, että kaikilla on oikeus työhön. Samalla hän muistutti yrittäjän näkökulmasta: ”Yrityksen ja talouden tulee olla tervettä ja sitä kautta syntyy työtä.”

SuomiAreena: Kuka kelpaa töihin Kuva: Kari Latvus
SuomiAreena: Kuka kelpaa töihin
Kuva: Kari Latvus

Sääntöviidakko tukkii tien ja kiian moni jää ulos

Keskustelijoita pysäytti Panun kertomus, joka hyvin kuvaa monen kehitysvammaisen kokemuksen.

27-vuotiaalla Panulla on kaksi koulutusta. Hän on opiskellut erityisammattikoulussa toimitilahuoltajaksi ja sen lisäksi hänellä on logistiikka-alan perustutkinto.  Ammattikoulun jälkeen hän sai heti eläkepaperit ja täyttää nyt avotyötoimintana hyllyjä kaupassa. Hän tekee töitä 5 tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa. Hänellä ei ole työsuhdetta eikä hän saa palkkaa, vaan 7 euroa päivässä työosuusrahaa. Hän haluaisi oikeaan palkkatyöhön. Mikä on vialla, kun koulutettu ja töihin motivoitunut nuori mies ei saa oikeaa työtä? Miksi vain alle 500 kehitysvammaista tässä maassa on onnistunut pääsemään palkkatyöhön?

Keskustelussa iso kysymys oli vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen. Parhaiten yleisön herätti arkkipiispa Mäkisen ajatus, että työttömyydellä ei saa ketään syyllistää: ”Vammaisia, osatyökykyisiä ja työttömiä ei saa syyllistää siitä, että he eivät ole töissä.”

Samalla Kari Jääskeläinen muistutti yritysjohtajilta saadusta palautteesta, jonka mukaan osatyökykyisten työllistämisen järjestelmässä on vikaa, ehdot ovat hankalat ja työllistäminen vaikeaa silloinkin tahtoa olisi.

Sääntöjen ongelmallisuuden myönsi myös Lauri Ihalainen, joka painotti ison asennemuutoksen tarvetta. ”Palkkatuki tulisi olla sitä suurempi ja perempi, mitä vaikeampi on vammaisuuden aste. Työmarkkinajärjestöt voisivat tehdä osatyökykyisten työmarkkinasopimuksen.”

Vantaan kaupunki on ollut esimerkillinen osatyökykyisten työllistäjä: 11% työllistyneistä vammaisista on töissä Vantaalla. Kilpailutuksissa on myös edellytetty osatyökykyisten työllistämistä ja se on synnyttänyt myös pysyviä työpaikkoja. Tämä edellyttää tahtoa, asioiden katsomista uudesta näkökulmasta ja uudenlaista ajattelua. Jos se onnistuu Vantaalla, niin miksei muuallakin?

Lisäpanostusta vammaisten työllistämisessä tulee miettiä myös luterilaisen kirkon parissa.

Katso koko keskustelu Katsomosta tämän linkin kautta.

SuomiAreenan keskustelussa Kuka kelpaa töihin olivat mukana arkkipiispa Kari Mäkinen, LL Tuulamaria Toivanen Yritystä!-projektista, kansanedustaja Lauri Ihalainen, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö, johtaja Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä lääketieteen tohtori Raija Kerätär. Toimittaja Ville Blåfield johti keskustelua.