Suomi Areenan kaartuessa loppusuoralle 2022 on aika nostaa esiin pari yleistä huomiota.
1. Lihansyönnin etiikka
Keskustelu ”Eläin lautasella – hyvinvoinut sikanauta vai kypsynyt kotletti?” päätyi aika kevyen keskustelun jälkeen edistämään tuotantoeläinten hyvinvointia lainsäädännöllä ja markkinoiden avulla. Syödään siis vähemmän lihaa ja paremmat olot eläimille oli jonkinlainen yhteenveto.
Vastakkainasettelua etsivässä ”Väittely: Kotimaista lihantuotantoa ei tarvitse pelastaa” nostettiin tiukemmin esiin lihantuotannon ja lihansyönnin eettiset ongelmat. Yksi väitteistä kuului: suomalaista lihantuotantoa ei tarvitse pelastaa sen epäeettisyyden takia.
Keskeinen perustelu tälle on se, että teollisen lihantuotannon julmista olosuhteista on päästävä eroon. Eläinten lajityypillinen käyttäytyminen ei ole juuri mitenkään mahdollista esimerkiksi broileritehtaissa, porsitushäkeissä tai parsinavetoissa, joissa maitolehmät voivat olla kiinni koko vuoden.
Riittääkö lihantuotannon perusteluksi se, että lihateollisuus tuottaa sitä, mitä kuluttajat haluavat ostaa? Ongelma on se, että hinta, saatavuus ja maatalouden saamat tuet pitävät yllä nykytilaa, totesi Leo Stranius.
Lihateollisuuden edustajan Mari Hannukselan vasta-argumentit keskittyivät lihan ravitsevuuteen, luontokiertoon ja kuluttajan valinnan vapauteen.
Debatissa vastakkain jäivät yhtäällä eettisyys ja eläinten hyvinvointi ja toisaalla kuluttajan vapaus ostaa mitä haluaa ja syödä mitä haluaa. Debatti ei ratkaissut eläinten pahoinvointia tai lajityypillisen käyttäytymisen estämistä.
Varsin oivaltava oli Straniuksen heitto siitä, kun kysytään erityisruokavaliosta: ”En tarvitse erityisruokavaliota. Minulle käy oikein hyvin normaali kasvisruoka.” Tähän on vielä matkaa.
Merkit viittaavat siis siihen, että edessä on vielä isoja muutoksia lihantuotannossa.
Tämä debatti on vasta alkanut ja siihen pitää osallistua myös eläinteologian ja eläinetiikan näkökulmasta. Teologeille siis tässä syöttö suoraan lapaan.
2. Kaupallistuva Suomi Areena
Vapaasta yhteiskunnallisesta keskustelusta kohti kaupallistumista
Satakunnan Kansa -lehti haastatteli kansanedustaja Jari Myllykoskea (Vas.). Hänen huolensa on Suomi Areenan kaupallistuminen. Saadakseen äänensä kuuluviin on maksettava yhä enemmän, sillä mukana olo Suomi Areenan virallisella listalla vaatii yhä suuremman kynnysrahan, joka maksetaan MTV:lle.
Tämän ilmiön esimerkkinä on se, että Lääketeollisuus oli ostanut valitsemilleen teemoille julkisuutta ja sai seitsemän (7!) ohjelmasessiota peräperää mainiossa paikassa. Tuloksena oli kyllä hyviä keskusteluja terveydestä ja hyvinvoinnista, mutta kaupallistumisen seurauksena vapaan kansalaiskeskustelun luonne muuttuu rajusti kohti piilomainontaa ja myyntimessuja.
Toisaalta on selvää, että kaikille ilmaiseksi tarjottavat keskustelut tarvitsevat rahoittajia. Ilmaisia lounaita ei maailmassa ole.
Toivottavasti Lääketeollisuus ja muut isolla kukkarolla liikkuvat ottavat jatkossa mukaan vähävaraiset keskustelijat ja MTV ei liikaa kiristä ansaintatavoitteita Suomi Areenassa. Siinä on vaarana myydä myös Suomi Areenan sielu samassa kaupassa.
3. Futista
Lopuksi on todettava, että Suomi Areenassa pelattiin myös jalkapalloa. Turnauksen lopputulos jäi epäselväksi, mutta tärkeä tulos oli se, että pelattiin taas.
Turnauksen huippuhetkillä nähtiin Kari Kanalan tekemä maali ja sitä seurannut villi tuuletus ilman paitaa. Blogistin tietojen mukaan Kanalaa olisi tullut rankaista keltaisella kortilla, mutta tuomari jakoi vain armoa.
Hyvää kesää!