Kirkko otti maaliskuussa kahden piispan ja yhden kirkkoherran voimin kantaa maatalouteen. Julkilausumassa annettiin tukea ahdingossa oleville viljelijöille, joilla todettiin olevan kristillisen etiikan mukaan erityiseen tukeen oikeuttava tehtävä luomakunnan puutarhureina ja ruokamme tuottajina (linkki kannanottoon).
Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiaisen mielestä maataloustuet ”tarkoittavat sitä, että julkiset varat käytetään köyhien auttamisen sijasta kannattamattoman liiketoiminnan pönkittämiseen.” (linkki blogiin) Hän sanoo, että 2,7 miljardin maataloustuki pitäisi suunnata suoraan köyhien auttamiseen ja ihmettelee miksei kirkko ole samaa mieltä.
Ehkäpä kirkko ei yhtä sinisilmäisesti luota vapaan markkinatalouden siunauksellisuuteen. Ei siihen luota moni valtiokaan. Lähes kaikki ruoka maailmanmarkkinoilla on kasvatettu yhteiskunnan tukien avulla. Olisi aika erikoista jos Suomi päättäisi lopettaa maatalouden tukemisen, vaikka tuen tasosta aina voidaankin keskustella.
Lähes kaikki ruoka maailmanmarkkinoilla on kasvatettu yhteiskunnan tukien avulla. Olisi aika erikoista jos Suomi päättäisi lopettaa maatalouden tukemisen, vaikka tuen tasosta aina voidaankin keskustella.
Maataloustuki on ruuan hintatukea, joka tuntuu suoraan kuluttajan kukkarossa. Erityisen tärkeää tämä on vähätuloisten kannalta, joille ruuan tueton markkinahinta tarkoittaisi vielä niukempaa elämää.
Suomen kohdalla maataloustukien tarkoitus on myös pitää yllä kotimaista ruuan tuotantoa ja elintarvikeosaamista. Vaikka tuotanto on pohjoisessa maassa kallista, olisi järjetöntä jättäytyä elintarvikehuollon osalta pelkän tuonnin varaan, vaikka saisimmekin ruokamme etelästä halvemmalla. Ilman omaa tuotantoa näkisimme kriisitilanteessa pian nälkää.
Maataloustuki mahdollistaa myös elävän maaseudun. Se varmistaa Suomen pitämisen kokonaisuudessaan asuttuna ja palvelujen ylläpitämisen asukkaita ja matkailua varten. Maaseutu on muutakin kuin maa- ja metsätaloutta, mutta ilman niitä maaseudulta puuttuisi moni muukin asia. Maatalouden välillinen työllistävä vaikutus on vähintäänkin maataloustukien suuruinen ja ulottuu myös kaupunkeihin.
Ilman elävää maaseutua kärsisivät myös kaupungit, sillä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus on kummankin elinehto. Maaseudun autioituminen ja kaupunkien ruuhkautuminen entisestään ei lisäisi taloudellista eikä henkistä hyvinvointia.
Jotkut luulevat, että maataloustuki päätyy viljelijöiden kukkaroihin. Rahakasoja ei kuitenkaan tilojen viljasiiloihin pääse kertymään. Tukieurot käytetään siemenien, lannoitteiden, rehun, koneiden ja palveluiden hankintaan sekä investointivelkojen maksuun. Näin maataloustuki palautuu markkinoille ja ylläpitää kansantaloutta. Vain murto-osa tilan liikevaihdosta tuloutuu viljelijän palkkapussiin – jota ei kannata kadehtia.
Maataloustuki siis pitää yllä kotimaista laadukasta ja puhdasta ruuan tuotantoa ja jalostamista, toimii vakuutuksena kriisejä vastaan sekä pitää huolta maaseudun ja sen myötä myös kaupunkien hyvinvoinnista. Maataloustuki vaikuttaa kansantalouden kannalta kannattavalta sijoitukselta.
Lauri Jäntti
Kirkkoherra, Lapinlahti
Kirkon maaseututoimikunnan puheenjohtaja