21.12.2018 /

Hyvä työllisyys, paha työttömyys: seitsemän isoa pointtia

Kari Latvus
Jaa:

Työttömyyden huippu koettiin 2016-2017, jolloin työttömien työnhakijoiden määrä oli noin 300 000. Yli vuoden työttöminä olleita oli 120 000 ja yli kaksi vuotta työttöminä noin 60 000. Luvut olivat hirveät ja tilanne näytti vain pahenevan. Suomessa ei julkisessa keskustelussa tarjottu kovin paljon lääkkeitä työllisyyden hoitoon; pikemminkin kaikki tuntuivat alistuneen tilanteeseen.

Uusimmat luvut (tässä linkit TEM ja Tilastokeskus) osoittavat, että radikaali käänne on tapahtunut lyhyessä ajassa. Tällä hetkellä TEM:n vastaavat luvut ovat: 229 400 työtöntä työnhakijaa, 66 300 yli 1v työttömänä, 33 900 yhtäjaksoisesti 2v työttömänä.

Työttömyys on laskenut Suomessa odottamattoman nopeasti ja työllisyys kasvaa ripeästi. Mitä oikein on tapahtunut?

  1. Työttömyys on laskenut todella, kyse ei ole vain 1-tuntia/viikko sopimuksista. Tutkitun tiedon valossa noin 80% uusista töistä on ollut päätoimista ja kokoaikaista.
  2. Taustalla on ennen kaikkea kansainvälisen talouden elpyminen. Hallituksen toimet ovat myötävaikuttaneet asiassa, mutta niiden työllisyysvaikutusta on vaikea osoittaa yksilöidysti. Pikemminkin voi mutkan kautta sanoa, että hallitus ei ole toimillaan estänyt hyvän kansainvälisen kehityksen vaikutusta Suomeen. Rikkana rokassa Lex Lindström on tehostanut muutaman tuhannen yli 60-vuotiaan eläköitymistä hiukan varhaisemmin: kaikki tekijät yhdessä ovat saaneet tämän tuloksen, joka on parempi kuin moneen vuoteen.
  3. Työllisyysaste on nyt 72%. Hyvä talousvaihe on selvästi poistanut myös piilotyöttömyyttä merkittävästi ja tämä näkyy kohonneena työllisyysasteena, joka on Suomessa nyt korkeampi kuin kertaakaan sitten 1980-luvun lopun. (Silti Suomen työllisyysaste on vielä reilusti alempi kuin muissa Pohjoismaissa).
  4. Hallituksen aktiivimalli on tutkimusten mukaan purrut työttömiä pahasti. Liki puolella on aktivointivelvoite jäänyt täyttymättä ja se on johtavat lähes 5% työttömyyskorvauksen alennukseen. On oletettavaa, että leikkaus on osunut kipeimmin niihin, joilla selviytymisen mahdollisuudet ovat muutoinkin kehnonlaiset. Aktiivimallin eettisyys on erittäin kyseenalaista, koska leikkuri osuu usein niihin, joilla ei ole mahdollisuutta täyttää ehtoja. Miksi heiltä leikataan tuloista vielä 5%?
  5. Työttömyys on edelleen kuitenkin kova ja sen taltuttamiseen tarvitaan määrätietoisia askelia, sillä nurkan takaa on tulossa esiin digivallankumous, joka uhkaa laajaa työntekijäjoukkoa. Tällä hetkellä aalto pyyhkii jo täysillä pankki- ja vakuutusaloilla. Pikapikaa edessä on käänne kaupan alalla, erilaisissa kuljetuspalveluissa ja monilla muilla aloilla, joilla digikumous muuttaa työkuvioita vielä rajusti.
  6. Suomi tarvitsee ketterän ja koko eliniän kattavan koulutusohjelman. Ilman tätä on uhka, että liian iso osa työttömistä ei löydä pois työttömyyden kurimuksesta ja tulevat digikäänteet syövät luottamusta liikaa koko yhteiskunnassa, kun ihmiset putoavat pois töistä.
  7. Moni ennustaa jo pahenevaa työvoimapulaa, joillakin aloilla ja alueilla. Suomi tarvitsee reilun ja kohtuullisen ohjeistuksen, jolla työhaluisia ja kykyisiä maahanmuuttajia toivotetaan tervetulleeksi Suomeen. Ilman tehostettua työperäisen maahanmuuton ohjelmaa suomalainen hyvinvointi on uhattuna varsin pian.

Vuosi 2018 on tuonut erinomaisen paljon hyvää työllisyyteen, mutta työ on vielä kesken. Kannattaa lukea TEM:n tiedotteesta myös: ”Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli marraskuun lopussa 361 700. Se on 37 300 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.” Ovat nämä hirmuisia lukuja.

Olkoon vuosi vaalivuosi 2019 hyvä jatke työllisyyden kohentumisessa ja uusien linjausten muotoiluun. Onneksi olkoon töihin päässeet, voimia ja tsemppiä työttöminä painiville. Siunattua ja armollista joulua kaikille!

Kari Latvus Kirkkohallituksen johtava asiantuntija.