Kategoria: Yleinen

Vastikkeellinen vai osallistava sosiaaliturva?

Tähän maailmanaikaan hiukankin yhteiskunnallista keskustelua seuraava voi aavistaa, että vuoden 2017 aikana alkaa poliittinen keskustelu sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Aihetta on nostanut keskusteluun vuoden 2016 lopulla muun muassa kansanedustaja Ben Zyzkovicz ja hiljattain professoriryhmä Heikki Hiilamon johdolla. Osa päättäjistämme on käynyt tutustumassa Saksan sosiaaliturvan malliin ja myös Alankomaiden suuntaan tähytään. Keskustelu alkanee keväällä ja kiihtynee lähestyttäessä eduskuntavaaleja 2019.

Kansalaispalkka on luterilainen idea

Armo ja arvot –symposiumissa tarkasteltiin työn, palkan ja armon suhdetta. Symposiumin loppukeskustelussa pohdittiin yleisökysymyksen myötä muun muassa kansalaispalkkaa: edustaako se luterilaisen työetiikasta ja sen perinteestä luopumista, edustaako se armollisuutta.

Kirkko ei tue paperittomien kriminalisoimista ja valvontayhteiskunnan syntyä

Maahanmuutosta vastaava ministeriryhmä (Paula Risikko, Jari Lindström, Pirkko Mattila, Juha Rehula) on tuottanut suunnitelman toimenpiteistä, joilla halutaan saada paperittomien Suomessa oleskelevien tila sekä totaalisesti kontrolloitua että tarpeen vaatiessa kriminalisoitua. Vainoa ja ahdinkoa paenneet ihmiset, joiden turvapaikka-anomus saa kielteisen päätöksen, voitaisiin siis sulkea vankeuteen. Ohjelmassa ei tarkemmin määritellä vankeusrangaistusten muotoa, sillä esitys on vasta valmisteilla oikeusministeriössä.

Herääminen pimeään, epätoivoon ja marraskuuhun

Juhani Rekolan varhaisista kirjoituksista koottu Herääminen pimeään (Kirjapaja 2016) on jännittävä katsaus suuren teologin varhaisten kirjoitusten maailmaan, aikaan jolloin hän ei ollut vielä Hän. Rekola on myöhemmin tunnettu esseisti, jonka sanat avaavat ajatusten ahtojäätä niin, että lukijalle jää tilaa myös omille ajatuksilleen.

Väestökehitys ja maailman ongelmat

Kuluneet kaksikymmentä vuotta osat osoittaneet, että Samuel P. Huntington osui oikeaan, kun kirjassaan Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys (1996) näki maailman kehityksen sivilisaatioitten kamppailuna eikä demokratian jatkuvana voittona.

Matkalla alas

Vuodet 1979-1980 muistuvat kyllä allekirjoittaneenkin mieleen eräänlaisena käännekohtana. Silloin alkoi virtaus takaisin Neuvostoliiton ja oikeaoppisen kommunismin ihailusta ”uusfilosofiaan”. Utopian umpikuja oli viimeinkin ymmärretty jopa maamme älymystön piirissä.

Diacorin kaupalla haetaan diakoniaan varmempaa tulovirtaa

Suomalaisen terveysalan myllerrys toi esiin keskiviikkona (23.11.2016) julkaistun suunnitelman diakoniataustaisen Diacorin fuusiosta lähinnä kansainvälisten sijoittajien omistamaan Terveystaloon. Diacorin pääomistaja on Helsingin Diakonissalaitos (HDL), siis yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena on edistää diakoniaa osittain terveysliiketoiminnasta saaduilla rahoilla.

2016, Brexit ja Trump

Englannissa Brexit-äänestys ja Yhdysvalloissa Donald Trumpin valinta presidentiksi. Britanniassa brexitpuoli voitti vaalit, ja Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on erittäin mahdollista. Vaikka erilaiset kyselyt povaavat Hillary Clintonille voittoa, niin moni asia viittaa siihen, että yllätystuloksena Trump voi voittaa vaalit. Jos näin käy, niin siirrymme vuonna 2016 arvaamattomaan aikakauteen.

Raportti maailman puhutuimmasta miehestä

Monet pitivät Donald Trumpin tuloa mukaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin huonona pilana. Jos kukaan ei pitänyt Trumppia varteenotettava poliitikkona tyylin, työkokemuksen tai epävakaan luonteen vuoksi, niin vielä vähemmän kukaan uskoi menestysmahdollisuuksiin. Tästä huolimatta 8.11.2016 lähes koko maailma pidättää hengitystään äänestystulosta odottaessaan.

Viimeistään nyt on syytä paneutua siihen, kuka Donald Trump on ja mistä kansansuosiossa on kysymys.

Kirkon tutkimus: noin 6% suomalaisista rasisteja

Tutkimuksessa kysyttiin esimerkiksi sitä, voiko joitakin ihmisryhmiä pitää muita alempiarvoisina tai siinä asemassa, jossa he ovat nyt.

Vuoden aikana sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa lähes jatkuvaksi otsikkoaiheeksi on noussut rasististen ryhmien nousu. Julkaistun tutkimuksen perusteella voi todeta, että ilmiön laajuutta on väärin perustein luultu huomattavasti laajemmaksi.

Upeaa diakoniaa – entä yhteisöt?

”Diakonia näyttää upealta näiden tulosten valossa”, sanoo Titi Gävert. Uusi Diakoniabarometri 2016 on ilmestynyt. Se sisältää ajankohtaisen näkökulman diakonian todellisuuteen työntekijöiden kokemana ja arvioimana.

Barometriin tarttuu erityisen suurella mielenkiinnolla, koska keväällä sekä professori Heikki Hiilamo että dosentti Mikko Malkavaara esittivät kriittisiä näkemyksiä diakonian laskevasta trendistä.

Kristinuskon päivätanssit kapitalismin kanssa

Emerituspiispa Mikko Heikka vie lukijansa mukaan kristinuskon ja kapitalismin päivätanssiin. Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen? Esseitä uskosta ja rahasta on viehättävä teos, jonka kymmenen lyhyttä lukua kulkevat talouden, sosiaalisen vastuun, kapitalismin olemuksen ja syntyhistorian, kristinuskon sosiaalihistorian ja yleisen moraalisen arvioinnin ytimiin.

Onko Jumala reilu ja oikeudenmukainen

Joskus tulee ajatus, että onko Jumala reilu ja oikeudenmukainen? Evankeliumi avaa näkökulman Jeesuksen ajan työelämään. Työ oli hyvin epävarma asia, josta ei suinkaan riittänyt tasapuolisesti kaikille. Torilla joutilaina seisseiden työläisten osa oli kova. Joutilaisuus ei ollut valinta, vaan pakko. Jos ei ollut töitä piti mennä torille. Siellä heissä kyti toivo, että josko päivä tai ilta toisi työtä.

Piispa Kallialan visio: diakonian uusi rooli vanhuspalvelun organisoijana

Diakonialla on edessään raju muutos. Viime vuosien aikana on jo totuttu siihen, että diakonian erityisenä kenttänä ovat työttömät, velkaantuneet ja ruokaa tarvitsevat. Piispa Kaarlo Kalliala latasi kuitenkin rajun haasteen seurakunnille ja erityisesti diakoniatyölle: räjähdysmäisesti kasvavan vanhuusväestön tarpeisiin kaivataan monia sellaisia palveluita, joihin juuri seurakuntadiakonialla on erinomaiset mahdollisuudet.